Eteenpäin jaan sen KrisiKisille ja Räpeltäjälle!

Tämä on aivan hurmaava veijari ja ensimmäinen neuleversio meidän taloudessa. Mulla on ollu vaikka kuinka kauan tarkoituksena tehdä yksi neulottu konnuliini, mutta en ole saanut aikaiseksi. Nyt meillä sellainen siis on!

Kiitos Minnaorvokille aivan erityisen onnistuneesta puutarhavaihdosta!

Ja se Violariumilta tilattu ihana ristipistoaiheinen posti saapui tänään. Pari pistelypakettia, kangasta ja ihania kirjontalankoja sekä viimeistelyyn sopivia nauhoja. Ihanaa!

Kiva Lettu, että tykkäsit patalapuista!

Omaa vaihtoani odotan täällä kieli pitkällä saapuvaksi! Ja Violariumistakin on tulossa ristipistokamaa, joten postipoika sais olla tänään ajoissa että ehdin saada postin käsiini ennen iltavuoroon lähtemistä!

Lankana tietysti 7 Veikka.

juu, malli on ihan omasta päästä, yksinkertanen viritelmä, johon en ole tyytyväinen, mutta tämä tuleekin käyttövaatteeksi ja lämmikkeeksi. Palmikkoa ja helmineuletta...

Lankanahan tässä on joulukuun lopussa hankittu Pirtin kehräämön karstalanka (tumman ruskea) ja SNY:n lähettämä Pirtin kehräämän silkkivilla-lanka (tuo vaalea raita)

Ja ranteet on niin perhanan kipeet, et jatkossa jatkan ristipistojen parissa...

Tapaamisessa oli muuten mahdottoman hauskaa. Paljon uusia tuttavuuksia ja näin niin hienoja ristipistotöitä että olen vieläkin ihan täpinöissäni. Jospa minäkin sitten joskus osaan... Tuo räpelletty sydän on nyt saksikoristeena.

Neuleet ei etene, koska vasemman käden ranne huutaa armoa. Siispä olen tehnyt pyhän lupauksen; ei enää kerääkään/vyyhtiäkään/nöttöstäkään lankaa tähän taloon ennekuin edelliset on neulottu! onneksi on ristipistot!

Niin, lankaa. Ihanaa Paraisilta peräsin olevaa suomenlanpaan villaa. Ja mulla on nyt just Pirtin kehräämöltä ostettua villaa puikoilla ja se on ihanaa neuloa.

Eikä voi enää edes ammattilehteä lukea

kun siitäkin saa taas innostuksen tarttua baktukseen....

Lauantaina on ristipistotapaaminen, se on ensimmäinen sorttiaan mulle, aikaisemmin olen ollut vain neuletapahtumissa...

Kyllä nuo otukset ovat aina yhtä hellyyttäviä! Poika pääsi siellä myös rekiajelulle, vetohevosena on jo aiemminkin blogissani vieraillut norjanvuonohevosruuna Fixi.

Alpakkatilalta voi ostaa myös lankaa ja ihan kannatuksen vuoksi ostin sitä taas muutaman kerän. Tässä on todellista lähilankaa meille!

Alpakkatilalta jatkoimme matkaa Helsingin jäähallille, jossa oli muumitapahtuma. Kun äiti on tälläinen muumihullu niin se on tarttunut poikaankin...

Mutta, näin ystävänpäivän kunniaksi annan kaikille teille lukijoille kimpun tulppaaneja, sillä olettehan jaksaneet lueskellä tätä blogia jo yli 13800 kertaa! Kiitos siitä!

Ja hyvä niin, että tuli sukat valmiiksi, sillä tammikuussa tuli neulottua niin paljon, että nyt on ranteet vähän kipeenä.... Täytyy tehdä vaihteeksi joku ristipistojuttu....

Raidat ovat selkeämmin erivärisiä kuin tuossa violetissa versiossa. Joutuisastiu tuntuvat nämäkin sukat valmistuvan.

Tee aloitukseen 70 silmukkaa 7 veikalla ja 80 silmukkaa Nallella ja jaa tasan neljälle puikolle. Neulo kolme kerrosta oikein ja 7veikalla neuloessasi viimeisellä kerroksella kannattaa yhdistää kahden puikon silmukat niin että kolmella puikolla on silmukoita 20-20-30.

Nosta sitten ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo 4 oikein. Käännä työ ja nosta ensimmäinen silmukka taas neulomatta ja neulo äsken neulomasi silmukat nurin. Käännä jällen työ, nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo kolme silmukkaa oikein ja viimeisen silmukan kanssa kavennat seuraavana puikolla olevan silmukan neulomalla ne takareunoista yhteen. Käännä työ jälleen, neulo nurjan puolen silmukta kuten edellä ja seuraavalla "oikein kerroksella" kavennat taas yhden silmukan. Jatka näin kunnes olet kaventanut puikolta viisi silmukkaa (eli alunperin 20 silmukan puikolla on 10 silmukkaa + neulomasi konttijakson 5 silmukkaa).

Sitten siirryt seuraavan viiden silmukan riviin, eli nostat taas ensimmäisen silmukan neulomatta, neulot neljä silmukkaa oikein, käännät työn, nostat yhden silmukan neulomatta ja neulot 4 nurin. Huomaa, että edellisen viiden silmukan jakso jää tässä vaiheessa "odottamaan" puikolle. Jatkat samalla tavalla kaventaen kuin edelliselläkin viiden silmukan jaksolla . Kun kaikki puikon silmukat on kavennettu siirryt seuraavalle puikolle ja neulot puikon samalla tavalla. Viimeisellä 30 silmukan puikolla on lopulta 3 konttineulejaksoa, 20 silmukan puikoilla niitä on 2/puikko.

Kun värillinen raita on neulottu luot vastaavasti värillisen raidan reunasta valkealla viisi silmukkaa oikein neuloen. Ja jatkat samalla tavalla neuloen kuin edellisilläkin kerroksilla. Jos väliin konttikuvioiden väliin meinaa jäädä reikä voit alkuun luoda kuusi silmukkaa (katso kuva alla) kunhan muistat kaventaa seuraavalla kavennuskerroksella silmukan pois, eli neulot ensimmäisellä kavennuskerroksella kolme silmukkaa kerralla yhteen.

Neulo näin sukan varsi haluamasi pituiseksi. Viimeinen konttikerros kannattaa tehdä sillä värillä, jolla ajettelit neuloa myös sukan kantapään ja teräosan.

Toivottavasti näistä kuvista oli apua konttineuleen saloihin oppimisessa. Suuret kiitokset vielä ystävälleni Seijalle, joka on varsinainen sukkamaisteri ja opetti minulle tämän tekniikan!

Ja ollaan me myös luettu. Kirjastosta löytyi tälläinen hauska sarja Sukkapuikko Sulosta, joka on lännen nopein neuloja (ja sheriffi).

Ja toive Novitalle; tätä lankaa myös yksivärisenä, kitos!

Itselläni pääpaino oli nyt tässä ticottelussa ja sainkin jo toisen sukan valmiiksi ja toisessakin on varsi jo alulla. Nämä neulon nyt innolla käyttöön. Ja Hilima, minäkään en ole ennen näin ohutta lankaa neulonut (bambua lukuunottamatta) mutta yllättävän helposti nää sukat valmistuu, ei ollu ollenkaan sellasta nysväämistä kun pelkäsin.

Ja sitten teille, Piivi mukaan lukien, jotka olette valitettavan kaukana Jumbosta ja mahdollisesti vielä jopa työvuorossa. Voin tehdä konttisukista kuvallisen "tee näin" ohjeen tänne blogiin, jos haluatte, se voisi helpottaa tekniikan oppimista.

Konttineulesukat pyöräytin juuri alulle huomista Jumbon tapaamista varten. Lupasin siellä neuvoa noiden neulomista kaikille halukkaille. Ne on ihan helpot ja yllättävän nopeasti tulee tulosta kun saa rytmistä kiinni. Näissä sukissa on lankana valkoinen 7veikka ja vanha 7veikan raitaväri, siis jämiä tässä taasen tuhotaan....

Eli tervetuloa kaikki kynnelle kykenevät huomenna torstaina Jumbon fazerin kahvilaan klo 18 alkaen neulomaan ja juomaan vaikka kuppi kuumaa!

Edelliset tumput onkin ollut kovassa käytössä, ne ovat niin lämpöiset, että liki 20 pakkasella riittää yksinään käsien lämmikkeeksi. Poika tykkää kovasti!

Tammikuussa siis tuli neulottua melko hurjasti lankaa valmiiksi;

Tossut Jannesta - 130g

Sukat Pirtin kehräämön sukkalanka - 160 g

Pipo 7 veikka raita -80g

2x patalappu tennessee - 140g

Poncho Saana -400g

Siililapaset Pirtin kehräämö - 95g

2x sukat Raggegarn - 250g

Revontuli vihreä - 240 g

Siililapaset nro2 - 95 g

Patalappu Tennessee - 60g.

Yhteensä siis 1650g. Tästä 1400 g on varastossa ollutta ja tuo Raggegarn oli kylkiäinen, jonka sain ostaessani ristipistotarvikkeita Lankamaailma Nordiasta. Ei siis huono tulos ollenkaan, joten saatoin hemmotella itseäni ja ostaa kerän lankaa, jollaista en ole ennen kokeillut.... Sukat näistä pitäs tulla, ohuet sellaset.

Muuten voin mainostaa, että päivä on ollu mahtava, ihana maastolenkki ratsastaen lumisessa maisemassa ja kunnon laukat pellolla. Oltiin molemmat ihan intona, sekä Trulte, että minä, aletaan jo kummasti tulemaan juttuun tuon tamman kanssa. On se Liisa  mulle ihanan maastoratsun valinnu!

Vasta liian myöhään huomasin, että kangasta olisi riittänyt kahteen korsteeseen, mutta sain taustakangasta säästöön ja noita ristipistokankaita minulla onneksi on, että saan vielä toisenkin tälläisen tehtyä. malli The Gift of Stitching-lehden ilmaismalli, jonka myös sai Violariumista. Ja Violariumin nettisivuilla on vinkkiosia, jossa on myös tarkat kokousohjeet tälle työlle! Kiinnostuneet voivat käydä kurkkaamassa http://www.violarium.com/index.php?main_page=index

Ja valitan kuvien heikkoa laatua, en jaksa enää tähän aikaan illatsta leikkiä tuon kameran kanssa enempää....

Ja näin talviaikaan kuivatuspaikkana on kylppärin lattia. Mitenkään erityisesti en huivia pingota, vaan muotoilen sen vain mittoihinsa ja annan kuivua.

Väri on nätti, saattaa olla, että joskus ostan sitä vielä itsellenikin tehtäväksi, mutta nyt ainakaan lähimain ei ole Tallinnan reissua näkyvillä....

jonka sisälle ajatelin ostaa kaupasta jotain hiuspinnejä ja muita hiuslenkkejä, neito kun tuntuu niistä kovasti tykkäävän...

Yksi lahjaksi menevä revontuli on vielä puikoilla, onneksi valmistumaan päin kun sitä jo ensi viikolla tarvitaan. Sitten neulon itselleni jotain. Nyt on näitä synttärijuttuja tullut tehtyä ihan riittämiin!

Kuva on siis ristipistoiltu ja kiinnitetty kaupasta ostetun valokuvakansion kanteen ja sitten vielä tuo teksti siihen liimattu, ne on ihan tavallisia ääriviivatarroja, jotka väritin tussilla. Tähän olen kerrassaan erittäin tyytyväinen, ja tyytyväinen olen myös siihen, että minulla on edelleen tallessa kaikki käsityölehteni. Ristipistomalli on nimittäin 1992-vuoden suurenta käsityökerhosta.... Ja ainoa vuonohevos-ristipistomalli, mitä olen ikinä onnistunut löytämään!

Varret jäi vähän lyhyiksi, kun en ollut varma mihin lanka riittää, mutta ihan kivat nää on näinkin! Kiitokset Seijalle jälleen kerran aloitusavuusta, ehkä seuraavat osaan tehdä jo ihan ite....

koko on hieman pieni, menee tämän talven, nämä oli tänään jo päiväkodissa käytössä ja lämpimät olivat, isompi koko on jo puikoilla.... Näistä tuli heti pojan lempparit.

Hevosetkin oli ihan tärrällään ja mene päällä,ainakin minun ohjastamallani Trulte-tammalla.

Pitkästä aikaa olen taas innostunut virkkaamaan. Tämän työn aloitin jo jouluna, mutta se valmistui vasta tänään. Monta kertaa jouduin korjailemaan että sain oikean kokoisen, mutta nyt se on valmis, lankana Saana ja menekki 400g.

Tänä vuonna on siis jo valmistunut 910 g:n edestä lankaa pois varastosta pyörimästä.... että tulee sitä valmistakin jos tulee osteltuakin....

Lankaa näihin kului 140 g ja vuosikertaosastoa tuli tyhjennettyä....

Tapion kaupasta tuli perjantaina maailman ihanin lähetys Dropsin Silke Alpacaa.... Näette sitten valmiista neuleista kuvat...

Nyt on enää yksi kortti tekemättä ja sitten voi poika mennä kaksosystäviensä synttäreille lauantaina!

Kirjotun kuvan asettelu on vielä hieman poskellaan, muuten tästä tuli oikein hyvä ja siisti.

Värit ja kuvat sai saaja valita itse ja kassikin on heti aamupäivällä koekäytetty kirjastossa! Hyvin mahtui isommatkin kirjat mukaan ja kahvat kesti kantaa täpötäyteen ahdettua kassia!

Niin ja tämäkin on tälläinen viime vuoden puolella kesken jäänyt homma, taisi jäädä joululahjavalmistelujen jalkoihin...

Halusin ehdottomasti tehdä tuollaisen tupsun, joka oli muotia silloin joskus kun olin nuori... Koska meidän perheen nuorempi valokuvaaja ehti vilahtaa pihalle niin kuvausapuna toimi joskus 1990-luvulla tekemäni nalle, jolle tämä pipo oli hieman liian iso...

Jostain syystä viime syksyn raitalankaprojektien jälkeen tällänen hillitty paluu luonnollisiin väreihin miellyttää, miehen sukissa oli sentään vielä sinistä jämälankaa raitana (niissäkin kävi muuten vahinko, päälanka eli harmaa on 7veikkaa ja raitalanka Nallea....Onneksi se toimii noinkin).

Nyt testataan vielä kulutuskestävyys, jonka suhteen olen hieman epäileväinen, sillä Jannesta neulomani paita on osoittanut enemmän kulumisen merkkejä kuin Nallesta neulomani, vaikka ovat olleet yhtä paljon käytössä.

Hups!

Tapion Kaupastakin tein tilauksen, mutta siitä ei ole vielä kuvaa..... Viime vuonna lähetin myös tälläisen kiitoslahjan SNY-ringin emolle:

Pitsikukkakehikko pääsi siis käyttöön, olen tehnyt noita kukkasia tai lumihiutaleita aika monelle lahjaksi.

Mutta, nyt kun on alkanut uusi vuosi alkoi taas lankavaraston supistaminen, joka sujui siis syksyllä todella mainiosti. Samalla voisin supistaa myös ristipistovarastoa....

Siispä kiitos kaikille viime vuodesta, Hyvää Uutta Vuotta sekä lankalakkolaisille että repsahtelijoille ja ei muuta kun puikot kilkkaamaan!

Olen vihdoin kotiutunut joululomalta ja pääsin tänne kuvavarastoni kimppuun. Seuraa siis paljastus liittyen SNY-syksy 2009-rinkiin. Parini on täällä Neulomossa nimimerkillä Sannikka, blogi löytyy osoitteesta http://wraths.blogs.fi/.

Ja tässä paketit, jotka lähetin:

Ensimmäinen tervehdys, vauvan tossut juuri syntyneelle perheenlisälle.

Syyskuun paketissa merinovillaa ja sakset höystettynä saksikoristeella.

Syyskuussa välipakettina tiskirätti ja tarroja lapsille.

Lokakuussa pari kerää Regiaa, kynttilöitä ja sukkia lapsille.

Marraskuussa huivilankalähetys, vihreä lanka on Koolattua Järbo Garnia. lisäksi suklaata ja suklaakahvia.

Kevään SNY-rinkiin osallistumista vielä harkitsen, oma parini oli huippuihana, mutta tarkoituksena olisi supistaa lankavarastoa oikeasti eikä se tällä tahdilla onnistu jos kerran kuussa tulee lankaa takuuvarmasti....

Suurin riemu tuli yllättäen pehmeästä paketista, joka oli heitetty toivelistalle vain vähän ennen joulua, eli "samanlainen pompulakaulaliina ku mummilla...."

Ja voi ihme, olihan se hienoo ku tontut sen neulo ni äidin ei tartte! Ja pipokin vielä ja just oikeen kokonen! Mutta nyt on mun pompulalangat neulottu, ei enää ikinä yhtäkään pompulakerää meidän kämppään, vaikka ite Tarja Halonen pyytäs pompulahuivia!

Mieskin sai sukat, kun ne villasukat tuntuu aina olevan hukassa kun kylmä tulee....

Siispä toivotan kaikille Neulomolaisille ja muillekin lukijoille hyvää joulua!

Syökää hyvin, ulkoilkaa, nauttikaa perheen seurasta ja levätkää, kuten tontut tässä työkaveriltani saamassani tulitikkurasiassa!

mutta pakollinen sellainen kun satuin sattumalta kauppaan samaan aikaan itse maestron kanssa, joka auliisti jakeli nimmareita ostettuihin teoksiin....

Kotona teimme tyyliin sopivan kortin.

Mieheni sai lahjaksi myös lämmikettä jaloille

ja kivan havupukin, joka kuorruttui heti lumella.

Lisäksi sama tossujen tekijä toi pojallemme ihanat lapaset, jotka saatu kuvaan vasta tämänpäiväisen hiihtolenkin jälkeen, elikertaalleen jo käytettynä.

Nämä punaiset lapaset on tosi mieleen, juuri tuon punaisen värin takia. Poika totesi tänään, että hei, Seija on neulonut ihan samanlaiset lapaset, jotka joulupukki toi yhtenä jouluna! Siihen saattoi vaan todeta, että niillä on siellä Korvatunturilla samanlainen lapasohje kuin tuolla Seijalla...

Näin talvella olen siis kehittänyt huivien pingotuspaikaksi saunan lauteiden alusen. Just mahtuu yks revontuli kerrallaan.... Tässä siis revontuli nro 3 kuivumassa.

Juhlahumuakin on ollut, mies täytti vuosia ja leivoin kakun,

joulutorttuja

ja korvapuusteja, koska nämä ovat päivinsankarin suosikkileivonnaisia.

Ja pöytää koristi tietysti myös poikani tekele; piparipaloauto!

Auton kyljessähän on numero 132, joka on siis tuon auton tunnistenumero....

Ja hörtsemanjösses sentään, lukukertoja jo 10000 ja rapiat päälle! Huh huh ja kiitos kaikille lukijoille kivoista kommenteista ja muusta palautteesta, tervetuloa uudelleen!

Mukana oli myös toinen uusi tuttavuus, Sivillaa lilana, tuntuu ihanan silkkiseltä ja päätyy myös piakoin joko puikoille tai koukulle ja saajakin tälle tekeleelle on jo tiedossa!

Mausteena oli ruislastuja, joita poika jo tänäaamuna testasi, olivat kuulemma hyviä! Itse en niitä allergian vuoksi voi syödä, mutta nuo suklaat varmaan maistuvat siten sitäkin paremmilta, nekin ovat tosin uusi tuttavuus tässä talossa!

Ja parikseni tässä vaihdossa paljastui Arja (http://arjaneuloo.vuodatus.net/), jolle lähetän vielä suuret kiitokset paketeista! Vaihto oli ensimmäiseni ja mukava sellainen, tutustuin moniin uusiin lankoihin, KIITOS sinulle!

Vilttitossu teki myös suuren työn kotessaan monen monta väliraporttia ja loppuraportin, jossa oli kaikkien mukanaolleiden langankulutus ja repsahdukset. Siispä päätin kiittää myös häntä tästä suuresta työstä samanlaisella saksikoriste-saksisetillä.

Saksikoristeissa on siis saajan nimikirjain ja ristipistoilla tehtynä, ohje on vanhasta ristipistolehdestä ja värit koitin saada sointumaan saksien väreihin.

Lanka on ihanan pehmeää silkki-villasekoitetta (Silk Garden Lite) ja väri on juuri minun värimaailmaani! Nyt olen aivan varma, että juuri tätä lankaa pitää jatkossa tilata, sillä tästä haluan neuloa itsellleni jonkin ihanan neuleen jatkossa!

Lisäksi sain tonttukortin Eijalta, joka kiitteli kovasti saamastaan ristipistovaihdosta. Paketti oli mieleinen ja huivikin jo käytössä. Kiva kuulla, että tykkäsit Eija!

No, onneksi kynttilät tuovat tunnelmaa. Toinen on oikea itsenäisyyspäivän kynttilä ja toinen pojan päiväkodissa tekemä kestokynttilä, aivan ihana!

Lauluksi valitsin "Kulkuset", sillä Eija kertoi pitävänsä erityisesti lumisista postikorttipäivistä, jolloin pakkanen paukkuu ja lenkin jälkeen on kiva juoda kupponen kuumaa kaakaota. Siispä, "lunta tulvillaan, on raikas talvisää..." niinkuin tässä ristipistokortissa.

"...on ryijyn alla lämmin kun lunta tuiskuttaa....", vironvillasta neulomani fifi-huivi on siis laulun ryijy, josta suurempi kuva kesäkuun bloggauksessa.

"... en retkeämme millonkaan kai unhoittaa mä voi..." eli retkellä pitää olla eväät mukana, siis kaakaota muutama pussillinen...

Kommentteja Eijan suunnalta en ole vielä saanut, mutta toivottavasti vaihto oli mieleinen.

"... on korvia, TASSUJA, pulleita massuja...." eli sain ihania tassu-nappeja päällystetyssä tulitikkurasiassa

".... ja valmiina riihellä TONTTUJEN keittämä joulupuuro on...." eli ihana ristipistoin tehty tonttukoriste

ja kohdasta "... Musti ja Mirri ja PUPU sekä nalle...." tuli ihanat keraamiset pupunapit!

Aivan mahtava vaihto, kiitos Tellu tuhannesti, tämä oli oikein ihana vaihto ja valitsemasi laulukin on ollut jo lapsesta saakka yksi ehdottomista suosikeistani! Tassunapeillekin on heti tiedossa käyttöä kunhan vaan saan neulottua pienoisen lapsen nutun alpakkalangasta! Pupunapit säästän seinäkoristeeseen, joka alkaa jo hahmottua mielessäni millainen siitä tulee!

Siis kaksi mielettömän ihanaa ja pehmeää kerää Knit Picksin Imagination lankaa, 50 % Merinoa, 25 % Alpakkaa ja 25% Nailonia.  Toinen vyyhti on jo kerällä ja mieli tekisi neuloa näistä sormikkaat! 

Lisäksi sain 6 pussia KoolAid-värejä, pääsenkin siis taasen värjäilemäään! Sny ilmiselvästi halusi kertoa, ettei KoolAidia ole tarkoitettu juotavaksi jos jano yllättää kun M&M-suklaat on syöty, sillä mukana oli myös pullo Doctor Pepperiä, jota en ole muuten koskaan maistanut... Tosi on! Tänään kuitenkin ajattelin kokeilla... Ja tietysti mukana oli taitavan SNYni askartelema kortti, joka on niin hieno, että otin siitä lähikuvan blogiinkin. Teen kuvasta pikkutaulun ompeluhuoneeni seinälle!

Siis kiitos jälleen kerran aivan mielettömän ihanasta paketista, joka todellakin piristi päiväni ja pelasti viikonloppuni! KIITOS, KIITOS!

Edelleen hehkutan tätä lankaa ja neulontatuntemusta. Harkintaan jää, josko joskus ostaisin tätä ihan itsekin, kunhan löydän kaupan jossa sitä myydään. Ensin on toki supistettava lankavarastoa vielä himpun verran...

Ja on muuten ihanan pehmeä ja todella mieollyttävä iholla tuo lanka. Yksi kerä vielä jäljellä, kokeilen josko saisin sitä pipon... Niin ja langan koostumushan oli 8 % kashmiria, 22 % silkkiä ja 70 % merino superfinea. Tämä on ehdottomasti hienointa lankaa, mitä olen ikinä neulonut. Kiitos sinulle sny, avasit minulle aivan uuden maailman. Tämän langan neulontatuntumakin oli jo ihan omaa luokkaansa!

Tämä tulee ihan omaan käyttöön, ei muuta kun kylmiä ilmoja odottelemaan! Niin, että käy se lankavaraston supistaminen näinkin, nyt on varastossa 0 g Teddyä....! Eikä uuttakaan saa enää ihan joka puodista!

Eivät varmaankaan jää omaan käyttöön, koska pipoja ja kaulaliinoja on ihan riittävästi, mutta ehkä nämä jollekulle kelpaavat, värit on ainakin kivat!

Ajattelin lähettää tuon postissa kaverilleni, joka auttoi yhdessä työtehtävässä.

Päiväkodin tädeille neuloin töppösiä joululahjoiksi. Kaapista löytyi näin kivan väristä Jussia ja valkoista 7Veikkaa.

Muutoin blogin päivitys on jäänyt pahasti kuntoilun jalkoihin. Olen siis kuntoillut urakalla jonka seurauksena verenpaineet ovat taas hyvissä lukemissa, ajoittain jopa mainioissa vanhoissa erittäin hyvissä arvoissa. Painokin on pudonnut, ja siitä palkintona ostin itselleni seuraavan opuksen:

Saas nähdä josko jossain vaiheessa ostan lankaakin, mallit on houkuttelevia. Isänpäivääkin meillä vietettiin, iskä sai hienon kravatin!

Kaulan ympärille tulevan kuminauhan pituudesta huomaa, että päiväkodeissa on kaikesta pulaa.... Iskä alkoi sinertämään melko nopeasti... Kakkuakin oli toki tarjolla!

Ja kuntoilun saralla olen kunnostautunut myös hevosen selässä. On siis aika esitellä uusi maastoratsuni, Trulte-tamma. Ihanan varma hevonen, ei pienistä eikä aina niin suuristakaan tuumaile! Nätti ja kiva hevonen. Maastoratsuni vaihtui siis Trulteen, koska edellinen maastoratsuni Ronja myytiin pois tallilta

 Jatkossa seurannee myös kuvia valmistuneista käsitöistä, mutta nyt on tullut tehtyä läninnä hys hys-juttuja joita ei vielä voi blogissa paljastaa!

Lukukertoja on tupsahtanut melkein 8000! Kaunis kiitos ja kumarrus ja virtuaalista kakkua kaikille ihanille lukijoille ja kommentoijille. Itse kakun tarjoilin tänään äidin syntymäpäiviä viettäessä tälle meidän perhellee, siis äiti ja isä mukaan luettuna. hyvää oli!

Niin, tälläinen tietokonepöytä löytyy meiltä nykyään! Eli kahdesta eri pöydästä koottu "vitriinipöytä", jossa on saranoidut nousevat kannet ja sisällä kankaalla verhoiltu tila miehen rakkaille keräilymiekoille.

En voi muuta sanoa, kun että tämä on hieno. Taitaa miehessä olla puusepän vikaa! Ajattelin jo tilata itselleni sellaisen ompelupöydän, jossa ompelukone nousee pöydälle kun kannen avaa, sellaisen vanhan Singer-mallisen.... Kyllä nyt kelpaa blogata!

Kolme kerää ihanan tummanvihreää merino-silkki-kasmir sekoitetta. Ihanan pehmeä lanka, joka houkuttelee heti neulomaan. Tulipa mieleeni, että tästä sais vaikka kynsikkäät...

Mukana oli myös jännä vyyhti jotain vaaleaa lankaa, villi veikkaus että silkkiä ja puuvillaa... Ja tämä tahtoo kans hetimiten puikoille! Pitää vaan enste keksiä mitä tekis...

Paketissa oli lisäksi intialainen maustesekoitus (ekassa kuvassa siellä lankojen keskellä pilkottaa), joka pääsee kokeiluun tänään dippikastikkeen muodossa, sekä pussillinen ihania "kilpikonnakoristeita", joita voi käyttää ohuissa puikoissa myös silmukkamerkkeinä. Ja tietty kaunis kortti.

Tämä oli ihana paketti, suuri kiitos sinulle ihana sny, joka et halua tehdä jäljittämistäsi ainakaan helpoksi, sillä tämä paketti oli lähetetty eri paikkakunnalta kuin edellinen....

Ja haa, Neule Kirppu heitti saman haasteen, johon jo kertaalleen vastasinkin.... Kiitos siitä, vastaukset on pysyny jotakuinkin samana...

Sny muisti ihanalla syksyisellä postikortilla! Kaunis kuva ja tekstissä varoiteltiin, että ensi viikolla saattaa postilaakossa olla tungosta....! Eli tästä se taas alkaa, pitää ihan ekana juosta postia hakemaan kun kotiin pääsee.... Ja pienellä jännityksellä, että kai se tuolta meidän postista sitten perilleasti löytää....

Ja sitten haasteeseen. Bemu heitti tälläisen:

1. Lataa tunnustus blogiisi.

2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt.

3. Linkitä blogiin josta sait tunnustuksen.

4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle.

5. Haasta viisi blogia jättämällä niihin kommentti

Blogi, josta sain tunnustuksen:http://www.novita.fi/index.php?cms_cname=blogisivu&blogi_id=219884&reset_timeline=1

Minun aistini.

1. Näkö; mahdollisuus havainnoida ympäristöä

2. Maku; suklaa

3. Haju; hyvä ruoka tuoksuu ja saa veden kielelle

4. Kuulo; musiikki

5. Tunto; hevosen liikkeet ratsastaessa

Haastan; Caraya, SariT, Vilttitossu, Sussu77, Saska.

Punaiset kassit lähti saskalle ja minnaorvokille, sininen "Ibizalle", musta Riiviöille, vihreät Kirppulille ja Bluesille. Ja tässä Bluesille mennyt kassi vielä lähempää, tekstinä siis "Neulon, en niuhota!"

Tekstin kassiin keksi viime keväänä mieheni kun väsäsin Tallinnan lankamatkalle ensimmäistä kassia arpajaisvoitoksi. Ibizan kassi on siitä kassista tarkka replika. Ja Riiviöiden kassissa on lilalla tuo sama teksti, vaikka ei kuvassa näykään....

Lopuksi vielä nöyrä kiitos tultuani perintöprinsessaksi Novitan Neulomoäänestyksessä kategoriassa "Vuoden toimija". Olen sanaton ja äimistynyt.

Ihanasti saa pieniä jämiä kulumaan, vaikka ei näihin paljoa kulu, 40 g Woolia.

Kauppareissulla tein heräteostoksen. Jouluisia ristipistomalleja ja kalenteri ens vuodelle. Aika vähän tossa lehdessä on kyllä malleja, enemmän mainoksia, mutta kalenteri on kiva!

Toinen kauhistuksen aihe oli sitten tämä äidille tekemäni norjalaisneule. Ohje on siis norjaksi ja lueskelin sitä ja luulin ymmärtäneeni. Ekassa kuvioneuleessa jo tökki, mietin että kuinka ne norjalaiset tekee malleja joissa joutuu kuviolankaa pätkimään kun seuraava kuvio ei ala samalta puolelta kuin mihin edellisellä kerroksella lanka jäi.... Lähdin sitten naapuriin, josta löytyy ruotsia äidinkielenään puhuva neuloja. Koko neule olis pitänyt sitten neuloa suljettuna neuleena..... No selvensihän se monta juttua... Taiosin joutua purkuhommiin, hikeä ja kyyneileitä siis riittää, en ole niitä nopeimpia kirjoneulojia!

Myös operaatio paprikalle kuuluu hyvää; ensimmäinen paprika on jo syömäkunnossa.

Aamupäivällä ompelin pojan ystävälle synttärilahjaksi penaalin. Pakettiin päätyi myös tarvikkeita penaalin sisällöksi.

Aamupäivällä niinnikään viimeistelin viimeisen Havaiji-paidan, jonka ajattelin antaa äidilleni. Nyt on tämä tuskainen lanka neulottu kokonaan loppuun ja olen todella varma siitä, etten halua neuloa enää mitään tekokuituista, ainakaan itselleni. Palmaa on vielä varastossa, onneksi vain vähän, täytyy miettiä mitä siitä tekisin.

Iltapäivällä olin vielä ratsastamassa, maastolenkillä. Hevosena oli uusi tuttavuus Trulte-tamma, joka oli ihanan rauhallinen ja varma maastoratsu. Lenkkimme sisälsi myös pari laukkapätkää ja kuin ihmeen kaupalla selvisin niistäkin hengissä, olenhan vasta aivan viimeisen kuukauden sisällä oppinut laukkaamaan pidempään kuin pari askelta. Oli se hurja reissu, ainakin tälläiselle vähän vanhemmalle tädille... Tälläistä lauantaipäivän viettoa täällä, vielä ehtii neulomaan tv:n ääreen.

Sain Hilimalta tälläisen tunnustuksen ja haasteen; listaa viisi tärkeintä asiaa.

 1. Perhe; mies ja poika

2. Omat vanhemmat

3. Terveys

4. Oma koti; talo ja puutarha

5. Harrastukset; neulominen, virkkaus, ristipistot, askartelu ja muut käsityöt, hevoset ja ratsastaminen, melonta, retkeily, uinti, kävely.

Hahaa, siinäpä ne. Työkin kuuluu tuohon viitososioon kohtaan "muut käsityöt", sillä olen käsityöläinen vaikka työni edellyttää myös mitä suurimassa määrin myös aivotyötä....

Ja haaste lähtee eteenpäin; Ilonan mummo, bemu, Alia ja Sari T

Eilen illalla neuloin lisäksi uuden syyspipon Samoksesta, koska edellinen lähti äidin mukana metsäisemmille poluille lenkkeilemään.... No, onneksi on tätä Samosta kaapissa ja sille tuli nyt käyttöä. Tästä tuli tosin vain tälläinen peruspipo, koska tarvitsin sen jo käyttöön niin neuloin vain vikkelästi.... Selitystä.... Edellinen oli kyllä nätimpi, mutta tämä sopii paremmin isoon päähäni...

Seuraavaksi siirrän kaikki puikoilla olevat langat apulangalle, jotta pääsen neulomaan ensimmäisenä peukalon.

Keskisormi ja nimetön neulotaan samalla tavalla; otetaan sormen molemmilta puolilta sopiva määrä silmukoita apulangalta puikoille ja luodaan uusia silmukoita edellisen sormen alareunasta (tässä siis etusormen) sekä luodaan uusia välisilmukoita (tässä nimettömän ja keskisormen välissä oleva puikko). Neulotaan sormi valmiiksi.

Sny on selkeästi matkustellut Virossa, sillä pakettiin päätyi 2 reilua vyyhtiä Evillan punakirjavaa lankaa, hibiscus-teetä (mistä tiesitkin, että meillä on tapana aina reissuilla juoda hibiskusta...), Kalev-suklaata (ihanaa, sopiva annos laihduttajalle!) ja kaunis syysaiheinen kortti. Aika hauskaa, että juuri tuo väri on se, jonka ensimmäisenä neuloin keväällä tuomistani villoisa ja se muotoutui fifiksi. Näistä tulee varmaankin revontuli, kuten sny ehdottikin, mutta ei seuraava, sillä luumunsävyinen kerä ehti jo puikoille ja hyvään alkuun....

Suuren suuri kiitos siis sny:lle ihanasta paketista! Oikein kivasti lämmittävä paketti, jolle taatusti on käyttöä!

Silloin piti tehdä nämä töppöset yhdelle toiselle kaverille, mutta päädyinkin lankana Bambuun kun tuli kesävauva. Nyt siis tälläinen supistus tällä kertaa.... Kyllä se lankavarasto supistuu, kerä kerrallaan.... Vaikka lisääntyikin nyt yhdellä Purokerällä kun kävin Menitan Outletissa. Mutta, Puro on kohta sormikas, joten ollaan täällä edelleen tiukasti miinuksella....

Mutta sitten se lottovoitto; tänään aamusta jo olo oli flunssainen ja palelin koko päivän töissä. Kotiin tullessa kuumetta sitten jo olikin, vähän, mutta sehän se hankalan olon tekeekin. No, onneksi messulipulle varmasti löytyy käyttäjä, itse en sinne lähde jos olen kipeä. Kyllä nyt ottaa päähän... oli niin paljon suunnitelmia viikonlopun varalle! Miks mä voitan aina näissä räkis-arpajaisissa? No, onneksi ei ainakaan vielä ole saparoa puskemassa ja kärsä kasvamassa, vaikka tää mun sukuklyyvari kyllä kärsää erehdyttävästi muistuttaakin...

Meinasin melkeen unohtaa, tässä on vastavalmistunut revontulihuivini. Tämä on ensimmäinen versioni ja tulee ihan omaan käyttöön. Väri on tosi mieluinen.

Ja kokoakin sen verran, että mahtuu tälläinen isompikin täti koko huivin alle.... Pienestä pihasta huolimatta satoakin on saatu ihan kohtuullisesti, tässä tämän päivän keräilyerä .

Itselleni neuloin säärystimet, noiden jo aiemmin esittelemieni sormikkaiden kaveriksil. Palelen nimittäin todella helposti näin vanhemmiten ja varsinkin nilkat palelee syksyllä viimassa. Luulisin, että näistä on apua syysviimassa.

Tässä vielä lähikuvat rasioista, ne ovat todella taidolla tehty, sisälläkin on vihreää sisustusta pohjalla. Ja ulkoreunojen pitsikoristeet näkyvät parhaiten ensimmäisessä kuvassa.

Nämä rasiat olivat todella mieleiset! Suuri kiitos vielä Ninnulle niistä!

Itse lähetin Tuulalle seuraavanlaisen setin:

Tuula ilmoitti syksyn lempivärikseen vihreän ja inhokkiväreiksi keltaisen ja oranssin. Lempisuunnitelijoista yksi oli Peripheria ja blogista vielä luin toiveeksi, että ristipistot viimeisteltäisiin biscornuiksi, neulavihoiksi tai neulatyynyiksi. Siispä settiin kasasin neulatyynyn, jossa mallina Peripherian "Berryscornu" . Itselleni tuosta tuli mileen puolukkametsä.

Neulatyynyn sisällä on täytteenä riisiä, joka ompelukurssini opettajan mukaan teroittaa neuloja. Toiseksi pistelyksi tein neulavihon samalla mallilla.

Tässä vielä neulavihko sisältä, napit tukevat vihon selkämystä.

ja takakannessa on saajan nimikirjaimet

Setin yllätysosioksi ompelin ensimmäisessä kuvassa näkyvän kassin ja vetoketjullisen pussukan, jotka ovat Marimekon kangasta kirjailtuna (konekirjontana) ruskeita lehtiä. Itse olin tähän omaan tekeleeseeni ihan tyytyväinen, ainakin koitin ottaa saajan toiveet huomioon.

Mutta, sain vihdoin tehtyä pitkään projektina olleet sormikkaat. Sormikkaat on niin tuiki tarpeelliset mutta ah niin tuskaisen pitkästyttävät tehdä kun niitä sormia on niin paljon! Neulominenkin vielä menee, mutta se päättely! Onneksi nyt on syyssupistus, joten näistäkin sain 160 g miinusta!

Niin ja menin lankakauppaan kokoamaan ensimmäistä pakettia omalle ystävälleni... Kaikki meni kassalle asti hyvin, ostin siis vain sen pakettiin päätyvän materiaalin. Mutta sitten, sain kaksi kerää kohtalaisen ällöä sekoitelankaa kanta-asiakkaan bonuksena. Eihän niitä sinne voinut jättää, eihän nyt kukaan jätä ilmaista lankaa kauppaan....  vaikka se olis kuinka ällöä tekokuitua....Siispä nyt ihmettelen mitä mä näistä teen???

Kaupasta löytyi muuten aivan mielettömän ihanan tuntusta alpakka-silkki-sekotetta. Kuolasin sitä niin, että hyvä kun ei nestehukkaa tullut. Kotiintullessa hain sitte naapurista pojan kotiin ja naapurin rouva esitteli uusimpia luomuksiaan, jotka oli neulottu just sellasesta alpakka-silkki-sekotteesta! Sellasta lankaa on kyllä pakko päästä joskus kokeilemaan, oli se niin pehmeetä. Joku villatakin tapanen siitä olis pakko tehdä talveksi. Ei tarttis pitkähihasta alle kun se ei taatusti kutita yhtään!

Mutta, nyt lähden päättelemään ja neulomaan ettei syyssupistus muutu yllättäen syyspaisumukseksi!

Sitte sain valmiiksi viimeinkin syyspipon. Tämä on ollut "tarttis tehrä"- listalla vuosia. Aina syksyllä huomaa, että nyt just olis sellanen keli, että tarttis kevyttä pipoa päähän. Lankana on Samos. Nyt tarttis vielä tehdä puuvillasormikkaita syyskeleihin.

Veikkaan, että villaisena housut voi vähän kutittaa, mutta näppärä neuloja muuntaa idean puuvillalangalle sopivaksi tai tekaisee aidon antibakteeriset bambupökät rakkaalleen.

Hyvää yötä ja kauniita unia, itse en saa nukutuksi, koska olen ihan "high" tämäniltaisten laukkatreenien jälkeen (<- hyvin meni siis!)

Niin ja huisin paljon kiitoksia kaikille, se oli siis ruskaa tuo lanka. nyt pitää vaan katsoa joku sopiva tarjousrako ja käydä ostoksilla....

Hei kaikki rakkaat lukijani. Olen tehnyt viikonloppuna hikipäässä hys-hys-juttuja, eli Lennun ristipistovaihtoihin http://lennunristipistovaihdot.blogspot.com/ menevä syyssetti on vihdoinkin valmis! postituspäivä on vasta viikon kuluttua, joten sitten vasta julkaisen kuvat tekeleestäni....

Mutta sitten se ongelma. Sain viime keväänä neljä kerää Puroa kun olimme Tallinnan risteilyllä. Niissä ei ole mitään värinumeroita tai muita koodeja. yksi kerä on jäljellä ja haluaisin tietää oletteko kanssani samaa mieltä, onko tämä väri ruska?

Ajattelin neuloa pipon ja kaulaliinan pariksi vieä sormikkaat, mutta lankaa pitäisi hankkia lisää.... Aika paha, huomisesta alkaen ostetut langat plussaavat Syyssupistuksen  http://www.novita.fi/index.php?cms_cid=145&content=440886&readflag=23082009215938 saldoa.... No, ehkä retkahdan, ostamaan muutaman kerän Puroa, jotta saan setin valmiiksi. Ainakin jos jostain saa halvalla....

Myös kortti löytyi varastosta.

Tänään vietiin nämä ja olihan se vauva aivan mahdottoman ihana! Muut neulomukset ovatkin sitten päättelyä vailla ja saanevatkin odotella kunnes syyssupistus alkaa...Täytyyhän sitä edes vähän taktikoida...

Puutarhasta sentään sen verran, että kurkut kasvaa huimasti, kohta päästään maistamaan!

Ja operaatio paprikallekin kuuluu hyvää.

Ja syksyn ratsastustunnit ovat alkaneet, poika aloitti tänään elämänsä ekalla "oikealla"

ratsastustunnilla, minun vuoroni on huomenna .

Siten lähdimme käymään ratsastustallilla, jonka mainos tuli meille ja lupaili tunteja shettiksillä. Paikka oli mukava ja poika pääsi kokeilemaan talutusratsastusta. Ja nyt meillä sitten ihan intona odotetaan, että tunnit alkais. Harmi etten ottanu kameraa mukaan, oli ne ponit niin vietävän veikeitä!

Sitten kävimme uimassa. Vesi oli mahtavan lämmintä, mä viihdyin pulikoimassa vaikka kuinka pitkään. Siis parasta kesässä on kun saa uida luonnonvesissä, ai että mä nautin!

Illalla sitten kotona pääsin lempipuuhaani eli mehustamaan marjoja. Meillä on niin nuoret herukkapensaat, että ostettiin yksi laatikko kaupasta marjoja lisäksi niin saadaan enemmän mehua talven varalle. Onneksi äidillä on isot pensaat kotona ja saamme siltä täydennystä! Vadelmiakin ostettiin, ne ovat aivan ihania jäätelön kanssa.

Niin ja näin komesti kukkii lintujen viime talvena kylvämä auringonkukka. Kasvaa se näköjään linnunruokakin jos ei tule syödyksi!

Tänään meillä on juhlittu. Junnu on hyvä ajamaan kauko-ohjattuja juttuja ja sai tälläsen menopelin.

On sitä äitikin tykännyt ajella, iskästä ja vaarista puhumattakaan!

Yksi juhlavieristamme sai pipon, kyseessä sama neiti, jolle aiemmin tein samasta langasta ponchon . Tämä lanka on siis ehdotoomasti pahin hutiostokseni ja se tuntuu lojuvan loppuelämän lankakorissa kun on niin ikävää työstettävää...

Eilen taas tein kirpparilöytöjä. Löysin mm. tälläisen Kermansaven Heinä-sarjan amppelin hintaan 4.90 e. ostin heti, koska hinta oli mielestäni oikea. Huutonetissä pyydetään tälläkin hetkellä samanlaisesta mutta pienempikokoisesta 25 e..... Tämä oli siis mielestäni löytö!

Ja kuten huomaatte olen pöllytellyt kaikki vanhatkin sukkalangat nyt käyttöön.....

Ja tämän kimpun poimin työmatkalla Vantaan kaupungin kukkapellosta kiitokseksi kaikille teille 4000 lukukerrasta!!!! Kiitos vaan, kun kerran luette niin minä kirjoitan!

Ja sitten kuva punajuuresta, jonka söimme raasteen muodossa nyt lounaalla.

Se on kasvatettu tälläisessä laatikossa:

ja on muuten ensimmäinen kerta kun kasvatan punajuuria itse. Ovat helppoja, kannattaa kokeilla! Ja laatikossa kasvavate sen takia, ettei miinulla ole kasvimaata kun on niin pieni piha.

Malli on  Suuri Käsityölehdestä vuodelta yksi ja kaksi, sovellettuna. S-kirjaimen ohje kirjasta 201 pientä ja suurta virkkausideaa. Nyöri on tehty vanhalla menetelmällä, jonka nimeä en nyt muista sellaisen puukiekon avulla.

Ja muoks, yläreunassa on nepparit että kapula pysyy rattaissa vähän reippaammassakin menossa!

ensimmäinen kourallinen mustikoita omasta pihasta,

ja paprikatkin kasvavat mukavasti!

Kurkku vasta kukkii, toivottavasti ehtii tehdä kurkkujakin!

Neuleitakin on valmistunut, mutta ovat vielä päättelemättä ja kuvaamatta, siispä ne seuraavalla kerralla!

No, eihän se ole niin paha jos ostaa mallikirjan, en kuitenkaan sortunut lankoihin!

Ruotsiin päästyämme pysähdyimme Åressa. Rakkaan naapurini ansiosta tiesin, että siellä on ihana pieni lankakauppa. Ajattelin kipaista, kun kruunun kurssikin on euroon nähden aika hyvä. Yllättävää kyllä langat eivät houkutelleet ollenkaan, mutta ostin KnitPron:n virkkuukoukkusetin ja tuollaisen apupiuhan, jollaista näin käytettävän Ogelin KIP-päivänä. Enkä tietenkään tajunnut, että tuon apupiuhan käyttöön tarvitaan ne KnitPro-puikotkin.... No, täytynee sijoittaa kokeilumielessä puikkoihinkin sitten joskus...

Virkkuukoukut oli jo matkalla paljon käytössä ja ne on aivan ihanat. Ja parasta kaikessa: ovat lentokelpoiset, eli nyt ei tartte miettiä mista saa lentokoneeseen sopivan virkkuukoukun kun sellaiselle on seuraavan kerran tarvis!

Norjassa sitten pistäydyimme Urnesissa paikalliseen kahvila-matkamuistomyymälään. Sieltä bongasin lähteissä tälläisen kirjan:

Kirjassa on ihania paikallisia kirjoneulemalleja! Näitä on pakko kokeilla vaikka en kirjoneuleita ole pitkään aikaan harrastanutkaan!

Oslossa sitten mietin jo mitä viedä kiitokseksi auton lainasta kotiin ja löysin tieni myös lankakauppaan. Äiti täyttää pyöreitä ensi vuonna joten päädyin ostamaan tälläiseen paitaan (on perinteinen malli)

tämänväriset langat

Siis valkoinen pääväri ja punainen kuvioväri. Ja tuntuu varmaan siltä kuin neuloisi kotimaisella langalla, onhan se RAUMA-lankaa!!!

Napit löytyivät myös ja olivat muuten alelaarista!

Että eiköhän näillä saada äidille kiva lahja neulottua. Onneksi on vielä vuosi aikaa, en ole piiitkään aikaan neulonut kirjoneuleita.

No, sain sentään jotain valmiiksikin. Ensimmäisenä voinen esitellä tämän pienen ristipistotaulun, joka tulee keittiön seinälle vuodenaikojen mukaan vaihtuvaan taulukokoelmaan, osioon kesä siis;

vuoristoa ja jokia,

merta ja kalastusta

vanha kauppapaikka,

puutaloidylliä ja kukkia,

lunta ja jäätä ( ja turisteja asianmukaisesti pukeutuneena!),

mikroskooppisen pieniä kukkia karulla alueella,

henkeäsalpaavia maisemia,

 800 vuotta vanhoja viikinkiaikaisia sauvakirkkoja, puurakentamisen aatelia,

lampaita,

ja lankaa.....

 Lopun varmaan arvaattekin.... Tunnustukset ja matkalla valmistuneet raportoidaan myöhemmin....

Itseasiasiassa se sopii täydellisesti mun pieneen retkikeittiööni.... Katsokaa tarkkaan, siellä se on!

Ja retkikeittiö sijaitsee tälläisessä kulkupelissä, saa moikata jos satutte bongaamaan!

Ja merkkikin sen jo kerttoo.....

että täällä neulotaan!!!!!

Hyvää kesää kaikille! Palaan lomareissun jälkeen uusin kuvin ja kujein!

Tälläisellä kuumalla kelillä on ihana tehdä jotain kevyttä neuletta. Siksipä valitsin Cannesit puikoille ja mallikin on mukavan lyhyt ja kevyt, löytyy viimeisimmästä Modasta.Cannesia on ihan mukava neuloa, mutta lanka vaatii kyllä bambupuikot. Ihanan pehmeältä valmis neulos tuntuu, ja olen varma, että se on myös käytössä ihanan vilpoisaa ja pehmeää.

Takaisin mökille palattuamme meitä oli vastassa näin komea juhannusruusu.

Ruususita kesää myös kaikille teille, jotka kävitte vierailulla! Me lähdemme huomenna kesämatkalle kohti Oulua ja Torniota suuntana Ruotsi ja  Norja ja Norjan vuonot.

Malli on Ullan Fifi, kiva ja helppo malli neuloa. Ihan kiva kun sain vihdoin tuhottua ekan vironvillavyyhdin, eihän niitä enää ole kun hmmmm..... yhdeksän jäljellä Taisin hieman innostua Tallinnassa. No, en ihan kaikista sentään huivia ajatellut tehdä!

Sitten hieman kuvaa meidän tämänkesäisistä lemmikeistä, kesyyntyvät päivä päivältä...

Ja lopuksi kuva kassista, jonka tein synttärilahjaksi pojan kaverille. Tein em pojan pikkusiskolle ekan tuollaisen kassin synttärilahjaksi ja sitten niistä tuli hitti. No, onneksi ne ovat melko nopeita ommella ja saan samalla tuhottua pienehköä kangasvarastoani....

Yksinäinen joutsen

ja sorsapoikue, jonka emo on ilmeiseti viimekesäisen poikueen yksi jäsen. Ovat tosi kesyjä, emo syö kädestä.

On sitä neulottukin, kun sää on ollut neulomiselle suotuisa Tälläisille tossuille on tällä säällä tarvetta ja ne valmistuvatkin nopeasti, tälläi yhtenä päivänä kun ehtii tikutella vähän enemmän. Nämä ovat kolmannet tätä samaa mallia.

Ja sitten kuva jo viime syksynä tekemästäni taulusta, joka on lahja isälleni. Iskä pitää veneiljänä kaikesta veneilyyn liittyvästä.

Ja vielä kuva pyöräretken sadostakin. Olimme siis fillarilenkillä kun sadepilvet suosiollisesti repeilivät iltapäivällä. tälläisiä löytyi tienpientareelta (lupiinit) ja äidin ystävän puutarhasta (oliko se nyt lumipalloheisi). Näiden kukkien kera kiittelen teitä kaikkia jotka olette edesauttaneet 3000 lukukerran muodustumisessa! Kiitos!

 Sekoitin jasuheen veteen ja mies tietty halus maistaa sitä.... Oli kuulemma järkyn hapanta, mutta siihen oliskin pitäny lisätä sokeria... Mutta minä ujutin lankakerän purkkiin ennekuin mies ehti värjätä kaikki sisuskalunsa vihreiksi...

Vaikee kuvitella, että joku jois tota. Mieheni tavaili pussin kyljestä, että vois siitä tehdä mehujäätäkin....  Mä en enää yhtään ihmettele että jenkit on niin sairasta kansaa... Kaikkea nekin suuhunsa pistää..... Mä aloin vihertää jo pelkästä käsin koskettelusta!

Ja ohjeen mukaan sitten lopuksi koko hoito mikroon hetkeksi lämpenemään, jotta väri tarttuu kiinni ja kestää jatkossa vesipesun...

Kuivatus pihalla ukkosrintaman paahtavassa kuumudessa.

Nyt vaan ootellaan, että vyyhti kuivuis kunnolla ja sen pääsis kerimään ja sitte neulomaan. Mallikin on jo harkinnassa. Väri on kaunis lime, tossa on lankaa 100 g ja väriä oli 2 pussia. Mutta en mä kyllä menis tota juomaan....

Puikkoina olivat ne pienemmät Tallinnasta ostetut ruusupuiset. Isommista puikoistahan hävisi yksi kun olimme Geneven reissulla. No, ei ole onni matkassa näiden puikkojen kanssa.... Näille 3 mm:n puikoille kävi näin kun toinen töppönen oli melkein neulottu:

Eli puikko katkesi aivan yllättäen kesken neulomisen. No, neuloin toisen töppösen sitten neljällä puikolla. Meneehän se niinkin, mutta kivempi olisi viittä puikkoa käyttää.

No, pakkohan se on tun nustaa, että tulihan siltä vähän osteltuakin kaikenlaista. Vaikka ei pitänyt mitään ostaa.... Ostin sitten uudet bambuiset sukkapuikot molempien tuhoutuneiden ruusupuisten korvaajaksi...

Sekä vähän lankaa jotta saan tehtyä ratsastusvillapaitaani sopivan pipon ja ehkä sormikkaatkin...

Niin nämähän olivat "kolme kahden hinnalla".... Nordiassa oli tietysti esittelyssä myös tämä päivän kova värjäyssana Kool Aid.... Ja niinhän minä sorruin ostamaan kokeilusetin, eli pari pussia ja lankakin piti ostaa kun en viitsi laiskuuttani purkaa jo keräksi kerittyjä villoja takaisin vyyhdille....

Että tälläinen KIP-päivä.... No, kotimatkalla päätin mielessäni, että en osta mitään kesä-heinäkuussa päättyy vasta 14. elokuuta. Tulee sitten se kaksi kuukautta täyteen kuitenkin....

Virkatut pyörylät on jotain vanhaa Novitan lankaa, mutta vyötteetön kerä joten en muista langan nimeä. Kassi on mustaa tukevaa samettia. Sisällä on tasku pikkutavaroita tai vaikka kännykkää varten.

Ja sitten sain tänään ihanan yllärin postin mukana; nievsa oli muistanut minua tiskirätillä!

Onneksi ei muuten ollut pikkumies kotosalla kun tiskiräti tuli. Tähän touko-kesäkuun vaihteeseen sattui niin monta vaihtoa, että kaveri on ollu ihan kateudesta vihreenä kun mulle tulee paketteja niin ettei meinaa postilaatikkoon mahtua .... No, on se sinttikin saanut paljon kaikkea kivaa postitse. mummilla on tapana lähettää vaikka mitä kivoja juttuja.

Mutta, nyt kun sintti on siis mummolassa niin me päätettiin olla supertehokkaita miehen kanssa. Sovittiin aamulla, että siivotaan täällä. Mutta kun mä en jaksais!!! No, ei auta, pakko sitä on siivotakin joskus. Ja sittepähän pääsee illalla saunaan ja saunan jälkeen puhtaisiin lakanoihin. Se on kyllä yks maailman parhaita olotiloja. Eli eikai tässä auta muu kun repästä itsensä pois netin ääreltä ja aloittaa, ei se siivoominen näin edisty!

Liisa ja Lasse ylittävät 40 cm:n esteen

ja tässä ylittyy 80 cm.

Nämä olivat ensimmäiset paikan päällä koetut ratsastuskilpailut ikinä ja pakko sanoa, että ei toi esteiden katselu ainakaan mulle sovi. joka kerta hypähti sydän kurkkuun kun hevonen kieltäyty esteestä ja pari putoamistakin nähtiin sekä yksi pillastunut heppa, joka laukkasi ilman suitsia ulos kentältä (ohjat olivat niin tiukasti putoavan ratsastajan käsissä, että hevoselta irtosi kaikki ritirimpsut kerralla). Onneksi loukkaantumisilta vältyttiin. Mutta, nyt pitää keksiä eurovaaliehdokas ja lähteä vielä äänestämään. Sitten alan suunnitella mitä kivaa lähettäisin tuolla  tempaussivustolla oleville toiveita esittäville henkilöille...

Ja nukkumaankin pitäisi illalla ehtiä ajoissa...

että hännän suhteen!

Tässä taidonnäyte pohkeenväistössä.

Ja tässä loppupäivän tyylikäs valjakko

Ja minähän olen siis itse kameran takana.... Älkää edes kuvitelko että olisin voinut moisiin karkeloihin osallistua hevosen selästä käsin   Ratsatajana Silvertillä on ratsastuksenopettajani Liisa. Ja valjakkoa ohjastaa Merja Nyman-Olkkonen ja tamman nimi on Seirina.

Illalla vielä kävimme kylässä kaverin luona jonne jätin tälläisen ponchon. Ponchon saaja ei vain oikein halun nut tehdä kuvaiksen kanssa yhteistyötä...

Ai että mä oon ylpee kun osaan jo linkittääkin!!! Jatkossa tulette näkemään ehkä vain linkkejä  . Katsokaas se on ihmeellinen asia kun tällänen vanha täti on oppinut uusia temppuja. Iso syy tähän on tietysti myös miehenpuolikkaalla, joka osaa näitä hommia vähän enemmän...ja jolla on piiiiitkä pinna opettaa niitä vaimokkeelle...

No niin. Loppupäivän aion viettä ihastellen komeita vuonohevosia täällä http://www.vuonohevoset.com/mestaruus2009index.htm. Tänään on siis vuorossa kouluratsastuskilpailut ja valjakon kouluosuus. Erityisesti tuota valjakko-osuutta odotan, koska en ole sellaista touhua koskaan nähnyt. Lupaan ottaa kameran mukaan niin pääsette tekin mukaan vuonishuumaan!

ja kukintakin on runsasta!

Sitten on aika niiden luvattujen tunnustusten. Ostin toukokuun puolella uusia ristipistomallilehtiä ja sorruin samalla reissulla katsomaan Anttilan lankavalikoimaa ja kuinkas sattuikaan että siellä oli niitä vihreitä Luxus cottoneita 1.99/krä. Pakkohan niitä oli muutama ottaa (lue kaikki mitä hyllyssä oli jäljellä...).

Tein silloin pyhän päätöksen; nyt tehdään taas lakko lankojen ja tällä kertaa myös lehtien jne ostamiselle ainakin nyt kesäkuun  ja heinäkuun ajaksi! Tän viikon maanantaina menin sitten taas samaiseen Anttilaan ja totesin, että siellähän ne luonnonvaaleat Cottonit vielä hyllyssä keikisteli. Mulla oli ne kerät jo kädessä kun muistin päätökseni ja suurta tahdonvoimaa käyttäen hylkäsin ne takaisin hyllyn. Tänään kävin ihan vain itseäni kiusatakseni kurkkaamassa ja onnekseni lankojen hinta oli taas normaali, oli taas paljon helpompi lähteä tyhjin käsin ulos... Siispä onnittelen itseäni näillä kauniilla kukkasilla, jotka siis olen onnistunut siemenestä asti kasvattamaan...

No, sitten on vielä tälläinen hankinta tältä viikolta:

Meidän töissä oli sokea käsityöläinen myymässä tuotteitaan joten olihan niitä pakko ostaa, olen aivan heikkona noihin punottuihin koreihin, lisäksi nää on todella laadukkaasti tehtyjä. Patonkikori, pieni helmikoristeinen kori ja laudeharja lähtivät siis mukaan. Mutta nyt siis tästä eteenpäin en osta enää mitään ellei se ole täysin välttämätöntä. Tämä on lupaus!

Kassin kangas on isoäitini vanhasta päiväpeitosta leikattu. Älysin ilokseni hyödyntää myös tuon koristehapsureunuksen. Peittoa on vielä jäljellä joten ajattelin tehdä tälläisen kassin vielä itselleni ja serkulle, joka myös piti paljon mummosta. Kassin sisälle on ommetu vielä tasku, johon saa esim kännykän ja avaimet.

Matkaan lähti myös Neulomon kesäkassi, mutta siitä en laita kuvaa ennekuin se on löytänyt perille omistajalleen. Toivottavasti ehtii viikonlopuksi.

Ja sitten vielä se yksivärinen ristipistovaihto, jonka omatekemäni vaihdokin esittelin jo tuolla aiemmin. Tänään sain omani, ja mitä sainkaan...

Saksikoriste biscornun kiinnitettynä mustiin saksiin! Tämä oli minulle todella nappi ja tarpeellinen ylläri. Vanhat sakseni alkavat nimittäin ikävästi löystyä ja niitä joutuu alvariinsa kiristelemään. Lisäksi biscornu on ensimmäinen jonka olen nähnyt muuten kuin kuvissa. Myös saksikoriste on ensimmäinen omistamani! Tässä vielä kuva biscornun toisesta puolesta:

Eikös olekin kaunis!!!Olen aivan intona ja ilmoittauduin jo seuraavaan Lennun ristipistovaihtoon, joka on syyssetti. Nämä vaihdot on kyllä elämän suola! Niin  ja biscornun reunaan on kirjottu kirjojan nimikirjaimet, vuosiluku ja saajan nimikirjaimet! Kiitokset Pirjolle tästä hienosta ja erittäin mieluisasta yllätyksestä!

Otin osaa Lennun ristipistovaihtoon http://lennunristipistovaihdot.blogspot.com/ ja lähetin tälläisen paketin saajalleen, eli itse Lennulle:

Ja tässä vielä lähikuva ristipistelystä

Ja nuo patalaputhan ovat niitä samoja joita virkkasin myös päiväkodin tädeille.

Kesäkassini teko koki kovan ja yllättävän kolauksen. Ompelin kassia eilen täydellä höyryllä kun ompelukoneen paininjalasta katosi puristus. Eihän siinä muu auttanut kuin kiikuttaa kone huoltoon. Huoltomies sanoi ensin, että sen saa vasta torstaina, mutta kun kauniisti pyysin ja itkuakin vähän tirautin oli tulos se, että saan rakkaan Berninani takaisin tänään. Siispä ei muuta kun konetta hakemaan! Jos vaikka sais huomenissa ne kassit postiin.

Ja herranjestas sentään, tehän oletyte ihan yllättäneet. 2000 paukahti rikki niin että hyvä kun huomasin....

Ja toiselta puolelta:

Tänään olen huhkinut töitä kuin Duracel-pupu, ja itapäivän ruoka oli myös minun vastuullani joten neulomiset on jääny vähiin, mitä nyt vähän sain kesäkassivaihdon tekelettä eteenppäin. Eiköhän sekin valmistu jo tällä viikolla. Sitkeesti saa kyllä saaja odottaa kassiaan tällä kertaa, mutta syykin on selvä. Halusin antaa saajan väritoiveiden mukaisen kassin ja siitä johtuen jouduin raapaisemaan päätäni kerran jos toisenkin, että keksin jotain... Mutta onneksi välähti ja sain työn käyntiin. Tänään koin toisenkin välähdyksen, nimittäin kierrätyskassivaihdon kassiin löytyi materiaali ihan omasta kaapista!

Tässä patjarikko,

tässä aina yhtä komesti kukkivat kallionkilvet,

Suunnilleen tämän verran myyriltä jäi syömättä sammalleimua....

Tässä rakkaat ja ah niin maukkaita marjoja tuottavat pensasmustikkani kukkivat parhaillaan,

ja tässä herkullinen grillimme sisältö ennen syömistä!!! Hmm, nuo valkoiset ovat sipulia vaikka näyttävätkin herkkusieniltä....

Mutta, nyt lienee aika mennä vielä pihalle kasteluhommiin kun auringonpistoksesta kärsivä junnukin on saatu viimein nukkumaan....

Ja kun lahjan saaja harrastaa juoksemista ja pyöräilee paljon niin siitä tuli nuo kuviot, jotka löytyivät Geneven reissulta ostetusta kirjontaaihekirjasesta. Tässä vielä tarkempaa lähikuvaa:

Pyyhkeet taisivat olla ihan mieluisia. Jos nuori herra pääsee opiskelemaan hakemaansa opinahjoon niin saattaa olla edessä muutto pois kotoa, jolloin tälläiset tulevat ihan tarpeeseen...

Sää on iollut mahtavan lämmin. Helle hellii meitä ja mies päätti virittää uima-altaan pihalle ja tämän päivän paahteen jälkeen vesi on ollut ihan uimalä'mmintä, joten ei muuta kuin

Pojan kaappeja kaivellessa sattui vielä löytymään tämä:

Meidän täti ryhmä on siis Vuonotalli Solsikken "olympiavalmennusryhmä", eilen ravasimme kahden puomin yli ja lopputunnista harjoiteltiin vielä yksitellen laukkaamista. Ja me laukattiin Silvertin kanssa koko vuoden parhaat laukat. Taisi mennä koko kenttä kertaalleen ympäri yhtä kyytiä laukkaa, pisin pätkäni ikinä. Lisäksi Silvert nosti laukan aina kun sitä pyysin. Mahtava fiilis, tästä on hyvä lähteä syksyllä uudella innolla ratsastamaan. Nyt meinaan tunnit loppuu kun tallilla alkaa ensi viikolla leirit. Nyyh!!!

Lauantaina matkasimme ratikalla ja bussilla (hotellin hintaan kuului lippu paikallisliikenteen busseihin ja ratikoihin!!!!) kaupungin keskustasta kauemmas ja löysimme perille ihanaan pieneen kaupunginosaan, jossa oli tori pullollaan tuoreita vihanneksia.

Ja torin laidalla ihana pieni lankakauppa, josta ilokseni löytyi myös ristipistotavaraa.

Aukioloajatkin olivat näin tyylikkäästi esillä, puhumattakaan muusta. Myyjä oli selvästi sekä neule että ristipistoihminen!

Voitte olla varmoja, että seikkailin kuin lapsi karkkikaupassa. Mies istui tyynesti tuolille ja totesi, että tässä taitaa sitten mennä kauan....

Lankavalikoimasta ei valitettavasti tullut kuvaa. Ja uskomatonta mutta totta, hillitsin itseni enkä ostanut ollenkaan lankoja. Mutta mukaan tarttui pari ohjetta ristipistoihin. Ja kuten kuvasta näkyy kevätpäiväntasaushuivi on matkannut nyt Geneveä myöten harteillani!

Mutta sitten palataan tähän päivään. Postissa saapui iloinen yllätys; kierrätyskassivaihdon kassi saapui ja on juuri oikean kokoinen jotta siinä saa kuljetettua mukana neuletta pitkine puikkoineen ja ohjelehtineen. Suuri kiitos Sofialle!

sillä lentokentällä meni aikaa kun ostimme uuden lentolaukun, joka on siis tälläinen:

Mies kun meni ennen matkalle lähtöä sanomaan, että voisimme ostaa kentältä uuden laukun, koska vanha alkaa hajoamaan. Minä tyttö kun pääsin tälläisestä päättämään ostin tietysti suurimman laukun, jonka saa koneeseen käsimatkatavarana viedä ja päälle tälläisen kivan käsilaukun, joka kätevästi kiinnittyy vetoaisaan. Olen siis varustautunut seuraavaa Tallinnan lankahamstrausta varten.... Koska olikaan lähtö????

Ehdin neulomaan tullessa enemmän, koska jouduimme odottelemaan kentällä jonkin aikaa. Sain siis koko matkan aikana valmiiksi parin villasukkia ja yhden lyhytvartisen töppösen. lankaa jäi vielä hieman yhdestä kerästä jäljelle. Onnekseni tuhottavanani on myös toinen kerä, joten saan tehtyä parin parittomalle sukalle ja vielä toisen parin noita pitempivartisia sukkia.

Mutta, nyt ei tämän enempää, katsotaan jos ehdin tehdä huomenna paremman selostuksen reissusta.

Flunssa on sitkeä. Kuumetta ei ole, mutta olo on kamala ja paleltaa koko ajan. Ulkohommia en jaksa vaikka sää olisi mitä mainioin puutarhatöihin. Että pitikin sairastua juuri nyt!

Tässä vastikään valmistunut pienoinen ristipistotaulu.

Ja tässä operaatio paprikan tämänhetkinen tilanne, hyvin kasvaa siis...

Tässä taas kuva pienestä "kasvihuoneestani", jossa tomaatit jo kukkivat ja on niissä pieniä tomatin raakileitakin (olen mä aikamoinen hortonomi...).

Ja sitruunan kukat ovat vaihtuneet näihin ihastuttaviin pieniin sitruunanraakileisiin..

Konttineule oli aluksi mielestäni hankalaa neuloa, mutta toinen sukka meni jo kivuttomasti. Saatan sittenkin tehdä vielä useammat vaikka aluksi manasin, että nämä jäävät ainoiksi. Nämä ovat siis ne Tallinnan matkasukat, jotka valmistuivat tänään (kiitos tuulisen kelin ja ihanien puutarhaohjelmien, joita mies on nauhoittanut koko tukun...).

Tallinnantuliaisista Cannes pääsi puikoille. Pitsineuletta aloittelin parin kerroksen verran, siten tajusin, että päiväkodin opeille pitää tehdä jotkut kesämuistamiset.  Jouluna tein kahvikassit, nyt ajattelin virkata patalappuja (vilkaistuani lankavarastojani) Tennesseestä sillä kesän lehden mallilla. Yhden patalapun tein jo yksiväriseen ristipistovaihtoon ja totesin mallin ja virkkaustekniikoan hyväksi. Siispä ei muuta kun koukku heilumaan.

Ja piti ottaa myös kuva tuliaisista pojalle. Paloauto tuli ekalta reissulta ja lakaisukone roskiksineen eilen...

Niin ja lopuksi muistin vielä ottaa kuvan toisesta merkistä, jonka tein neulojan tunnusmerkkivaihtoon. Tätä en laittanut eteenpäin, koska koekäytössä "puikot" tarttuivat ikävästi kaikkeen kiinni, varsinkin neuleisiin.

Ja laivalla ehdin taas neuloa.  Valmiiksi tuli tämä Puro-langasta neulottu huivi. Ihanan pehmeältä tuntui kaulaa vasten. Väritkin ovat kauniit.

Lanka oli ihanaa neuloa, pysyi hyvin kasassa vaikka onkin hieman löyhäkierteistä. Värit ovat kauniin syksyiset, joten enköhän saa tuosta  kauniin syyspipon käyttööni. Kiitokset Novitalle, kolme kerää on vielä jäljellä, niistä teen ainakin lapaset.

Äitienpäivän kunniaksi pojat olivat tehneet minulle myös näin herkullisen kakun, katsokaa ja ihailkaa, hyvää oli!!!!

Lankaahan minulla varastoissa on, kuten kaikilla matkalla olleilla neulojilla. Uutta tuli silti hankittua, mutta pysyin melko hyvin kohtuudessa. Mies totesi, että et ostanut liikaa kun kun jaksoit kantaa kaiken itse laivalta autoon. Ja todellakin kannoin, ei ollut perässä vedettävää matkalaukkua (matkan ensimmäinen opetus; perässävedettävä on aika kätevä)... ensimmäiset uudet langat sain suuressa arvonnassa ennen kuin olimme edes poistuneet Suomen aluevesiltä (hyvä että päästiin edes satamasta väylälle...). Mopo pysyi jotenkuten hanskassa, uutta lankaa tuli vain 2 kg 720g. Ja ostin muuten koko reissulaisten ainoat Novitat, Cannes maksoi 2.80 krä Karnaluksissa, joten ostin sitä kilon ja nyt se huutelee tuolla pöydällä neulojaa luokseen.

Muuten tuli ostettua kirjontatarvikkeita, ompelutarvikkeita, mm ompelukoneneuloja, pari ristipistopakettia, parit Addin puikot kokeiluun, ruusupuiset sukkapuikot x2,  kaunis kangas tunikaa varten ja tietysti hieman jotain hyvää syötävää.

Niin ja tänään on äitienpäivä, joten sain aamulla hellyyttävän lahjan lapseltani, kortin, oman palmupuun, joka sopii hyvin viimevuotisen vastaavalla tekniikalla toteutetun kukan pariksi ja ruusun (myyrät söivät talvella edellisen useamman vuoden vanhan äitienpäiväruusuni). Ja ruusun väri on poikani valitsema vaaleanpunainen, koska tytöt tykkää vaaleanpunaisesta....

Ystäväni oli saanut kankaat äidiltään, joka oli taas saanut kankaat ompelemista harrastavalta ystävältään, jolle tuli akuutti säilytystilanpuute. Ystäväni äiti oli sitten kysynyt tyttäreltään olisiko hänellä joku ystävä, jolle kankaat voisi antaa. Ja tännehän ne päätyivät...

Neulerintamalla menee sentään vähän paremmin. Sain valmiiksi alpakkalangasta neulotun ponchon. Se on muunnelma Novitan kevään ja kesän lehdestä, siinä on oikea ja nurja puoli, oheinen lähikuva selvittänee asiaa...

Niin ja blogini lukukerrat ovat jo ajat sitten ylittäneet ensimmäisen tuhannen rajan. Siitä kiitokseksi kaikille lukijoille kukkia!

Kangasta riitti myös hameeseen, joka valmistui juuri sopivasti vapuksi. Edessä on tietysti paikkataskut. Oikein mukavat ja pakko mainostaa, että koko on 45 kun aikaisemmin olen tehnyt 48:a!!!! Vyötärö on oikeasti kaventunut ja sen tunteekin jo.!

Neulomon vaihdossa taas sain tälläisen mahtavan ihanan Bambusta neulotun kukan, joka on siis saapumisestaan asti kulkenut mukanani käsilaukussa. On oikein mieluinen!! Kiitos puikOtukselle vielä kerran.

Itse lähetin tälläisen viritelmän Palloilijalle.

Niin ja kovasti ihmettelen eikö kukaan halua lähteä mukaan tuohon "Laita hyvä kiertämään"-juttuun??? Olin aivan varma, että täältä löytyy innokkaita osallistujia..

Olen ollut tämän kuun tiistai-illat ompelukurssilla ja sieltä ensimmäinen valmistunut työ on tämä kesäinen mekko. Se on Marimekon sekundapellavaa (kangas on vinoon kudottua). 

Tulos on mieleinen ja sopii tämän jo aikaisemmin ostamani huivin kanssa täydellisesti. Mekko odottaa tuunausta vielä Tallinnan reissuun asti. Silloin siihen on tarkoitus kirjoa jotain koristekuvioita koneella.

Äitienpäiväksi toteutin "älä osta mitään uutta"-periaatetta ja kirjoin jämälangoilla tämän kaapista löytyneen vohvelikankaan ja ompelin sen käsipyyhkeeksi.  Isä sai oman vastaavanlaisen pyyhkeensä jo syksyllä! Ja tietysti tein myös kortin!

"Älä osta mitään uutta" on toiminut muuten hyvin. Olen onnitunut välttämään monet houkutukset, tarjoukset ja ihanat kankaat. Ainoat hankinnat ovat olleet vaatteisiin tarvittavat vetoketjut, vuorikangas, joka tulee vielä tekeillä olevaan hameeseen ja nyt valmistuneessa hameessa on myös samaa vuoria. Tämän lisäksi olen sortunut ostamaan "muutaman" mallilehden. Lähinnä ristipistomalleja, mutta oli siinä yksi virkkauslehtikin mukana. Mutta niitähän ei lasketa,eihän...? Oli kyse vain tarvikkeista....

Siispä Tallinnan matkaa odotellessa matkakuume nousee....

Tein myös Neulomon tunnusmerkkivaihtoni valmiiksi, postitan sen huomenna saajalleen, siispä kuva ilmestyy tänne joskus myöhemmin. Lisäksi pistelin Lennun ristipistovaihtojen vaihtarin melkein valmiiksi. Enää loppurutistus ja sitten pääsen ahkeroimaan pistelyvaihdon yllätyksen kimppuun... Näistä töistä tulee kuvia vasta kesäkuussa kun vaihdot on postitettu.

Verenpainetta olen kohotellut pikkuisella pihamaallamme kun olen käynyt tutkailemassa peltomyyrien aiheuttamia tuhoja kasvistolle....! Pari pirulaistya on vielä bongattu pihalta, sitkeitä sissejä ja väistelevät loukkuja.... Mutta, koitan saada ne vielä hengiltä, niin paljon tuhosivat talven aikana.

ratsastamassakin kävin ja otin nyt viime syksynä uudelleen alakaneen harrastuksen ensimmäisen maakosketuksen eilen. Etenimme maastossa reipasta ravia kun hevonen kompastui ja minä tein hienon voltin suoraan hepoparan eteen. Reipas ratsuni oli hieman hämillään tästä yllättävästä alastulostani ja loppulenkki mentiinkin sitten niin varovasti että.... Ronja-parka sipsutti niin että jäätiin kokoajan vetojoukoista jälkeen... Tänään on sitten päätä särkenyt koko päivän, mutta eiköhän se aivotärähdys tästä ala helpottamaan vähitellen....

Uimme niin paljon kuin jaksoimme, laskimme mäkiä, minä jumppasin kaksi vesijumppaa (olihan mukavat jumpat)

 Kotiin palattuamme oli vastassa muutama ihana yllätys: paprikat olivat itäneet, lienee siis toiveita paprikapuista täksi kesäksi!

Postilaatikostakin löytyi se ihana Violariumin paketti, jonka tilasin edellisellä viikolla. Ja vielä kun Lennun ristipistovaihdon nimetkin oli arvottu sain hyvän syyn surffata netissä ja vakoilla mikä olisi mieluisa yllätys ristipistovaihdin kaverille..

 Mutta, oikein hyvää kevättä kaikille, lumet ovat jo melkein kokonaan sulaneet ja aurinko paistoi tänään oikein lämpimästi. Kuvassa pupu vuosimallia 2001.

Myös sitruunapuuni kukkii, tuoksu on huumaava!

Valmiiksi olen saanut muutaman kortin, tässä pari niistä,

sekä patalaput, jotka vien kaverille ensi viikolla, poikani neulahuovutti sydämet!

Työn alla on ristipistotyö

ja Havaijista neule, josta tässä tulossa hiha.

ja sitten iski kauhea hinku tehdä jotain keväistä ristipistellen. Kaivelin kätköistäni tälläisen uuden hankinnan, jota alan nyt työstää.

Niin ja se ensimmäinen "en hanki mitään"-päivä sujui kuin tanssi, olimme kotona (lomailemme) ja kieltäydyin vain nettisurffailun yhteydessä yhdestä ihanasta ristipistojutusta (olen ylpeä itsestäni!).

kangasta,

ristipistotöitä,

askartelumateriaaleja,

läskiä,

laukkuja,

vaatteita.....

Lista on loputon. Ja mitä teenkään kun lapseni meni iskän kanssa miekkailemaan? Surffaan netissä ja löydän ihania ristipistojuttuja..... ja teen tilauksen.... Luolamies ja simpanssi iski taas!

Siispä tilaustani maksaessani ja tilini loppusaldoa ihmetellessäni tein pyhän lupauksen; en osta mitään ennen Neulomon retkeä Tallinnaan! Tallinnasta saan sitten ostaa, kun käymme Karnaluksissakin varmasti. Mutta siihen reissuun asti kulutan vain vanhoja varastoja. Jos nyt jonkun työn valmistuminen on ehdottomasti siitä kiinni että ostan esim vetoketjun tai napit niin ne saa sitten ostaa, mutta ei mitään muuta! Ja koska listalla on myös läski en saa ostaa myöskään karkkia tai muita herkkuja.

Huh, mitähän tuli luvattua... Saatte seurata tuskaista taivaltani kohti toukokuun alkua blogissani....

Koska hamstrasin lankaa siitä sai vielä tälläisen villatakin, joka valmistui juuri äsken...

Ja jäljellä on vielä tämän verran....

Onnekseni sain lukea tänään Hesarista, että tälle hamstrausilmiölle on selitys; se johtuu siitä että minulla on simpanssin tavat ja luolamiehen aivot! (Artikeli "Apinoiden planeetta" luettavissa Hs.fi sivustolta maksullisena, siksi en voi linkittää...) Nyt olen huojentunut, on mahtavaa tietää että perheemme selviää koska minulla on nämä alkukantaiset vaistot vielä tallella!

Niin ja bemulle vielä tiedoksi, että tuo edellinen miehen paidan käyttöidea ei ole omani, vbaan jostain tilkkutyökirjasta luettu... Valitettavasti mieheni on niin pienikokoinen, että kovin isoja tyynyjä ei saa tehtyä ellei lisää reunoihin kangasta...

Tyyny on osittain kierrätysteemainen kankaiden osalta. Sininen kangas on mieheni vanha paitapusero, josta etukappale on hyödynnetty nappeja myöten. Punainen kangas on jämä kankaasta, jota käytin joskus aikojen alussa tehdessäni meille tilkkupeiton sängyn päälle.

Korttikin piti sitten tehdä. Ja nyt ei muuta kun synttäreitä odottelemaan!

Sain tänään valmiiksi Janne-langasta neulotun kaarrokepuseron. Värit ovat hieman retrot, eivät minun tyyliäni, mutta oli tarkoitus tehdä ratsastukseen sopiva norjalaistyyppinen neule, joka sopii ystävältäni ostetun ruskean toppaliivin kanssa. Lanka oli uusi tuttavuus, muuten ihan mukava mutta kauheasti tuli pääteltävää kun kerät ovat vain 50 g.

Käsitöitäkin tuli toki tehtyä, mutta niistä tarkemmin sitten kun valmistuvat.

Tänään istutin paprikan siemeniä. Otin siis tuoreesta paprikasta muutaman siemenen ja istutin ne multaan. Saa nähdä miten käy.

Paprikat pääsivät minikasvihuoneeseen sitruunabasilikan ja oreganon kanssa. Ja sitten vaan odotellaan itämistä!

Vastikään valmistunut tuotos on myös tämä nuken peitto Rose mohairista. Tarkkasilmäismmät jo huomasivatkin, että kyseessä on kevät 8ja kesä) lehden ponchomalli. Lähdin neulomaan sitä liian pienillä puikoilla joten lopetin kesken tässä vaiheessa kun kappale on sopivan kokoinen nuken peitoksi. Peitto tulee lahjaksi ystäväni tyttärelle (3 v) ja se kuuluu yhteen tälläisen ompelemani nuken kantokopan kanssa.

Tässäpä nämä kuulumiset tänään. Ei muuta kuin aurinkoista kevättä kaikille, tänään oli mahtavan keväinen sää!

Lopuksi vielä kuva viime viikolla valmistuneets kevätpäiväntasausyllätyshuivista. Se oli ensimmäinen KAL-operaationi! Niin ja ällistyneen tuoreen bloggarin kiitokset kaikille lukijoille! Lukujkertojen määrä kasvaa silmissä. Toisaalta se on varmaan ihan mielenkiintoista seurata tätä räpellystä... Tulee kuva ja sana kerrallaan julkiseksi. lopuksi vielä korjataan kirjoitushirviöt...

Näinkin lumisia maisemia on täällä Etelä-Suomessakin tänä talvena nähty. Tässä olemme rekiajelulla pari viikkoa sitten, reen edessä vuonis Fixi, joka nauttii aivan suunnattomasti vetohommista. ratsastus on sitä naisten hömppää...

Tälläisillä hevosilla käyn ratsastamassa. Kyseessä on siis norjan vuonohevosruuna Fjels Fix "Fixi", joka sai minut unohtamaan putoamiskammoni....