Nyt me vihdoinkin saimme laitettua web kameran läppäriin kiinni ja sain otettua muutaman kuvan. Otin kuvat sukastani ja Amandan puseron mallineuleesta.

Tänään on Karkauspäivä, joka merkitsee, että nainenkin saa kosia miestä. Mutta entäpä, jos mies ei suostukaan, niin miten se kolauttaa naisen itsetuntoa? Niinpä, eipä tarvitse kosia, kun on jo toinen kosinut vuosia sitten ja hyvä elämä on ollut. Tänään on hyvin aurinkoinen päivä ja lämpöasteitakin on +3 astetta, joten se siitä talvesta ja pakkasista. Pian pääsen parvekkeelle istuskelemaan. Mutta sitä ennen pitää pestä parveke ja hakea sinne matto ja siirtää hyvä tuoli sinne ja sitten käsityölaatikot ja toki tarjoilupöytä, jotta vin sitten käsitöiden lomassa nauttia hyvät lattee kahvit hyvän leivonnaisen kera. Nyt olen juossut tai siis kävellyt juoksumatolla ja olen soitellut yhdessä mieheni kanssa ihania valsseja. Valssit ovat minun suosikkejani ja on helppo soittaa, varsinkin kun en ole saanut mitään oppia soittamiseen, paitsi toki kouluajoilta nuottioppi. Mutta me nautimme soittamisesta.

Käsityöt ovat edistyneet vain himpun verran, kun kävin eilen fysiatrilla ja sain hyviä neuvoja ja ohjeita. Kuvia en pääse laittamaan, ainakaan uusia kuvia, ennenkuin saamme web kameraamme ajurit tai sitten vaihdettua Vistan XP:hen. Mutta joka tapauksessa teen käsitöitä aina kun vaan ehdin tai jaksan ja päässäni on paljon suunnitelmia myöhemmän kevään varalta, kun saan ensin nämä pois.

Ja nyt oikein hyvää karkauspäivää kaikille!

Ja nyt toinen kuva Amandan haalaripuvusta.

Yritin aamusella laittaa vielä muutaman kuvankin tänne, mutta kone sanoi ei. Hämmästyin, että bloginikin on tullut jo tänne, vaikka en itse voinut sitä edes tallentaa, mutta onneksi tässä on automaattinen tallennus, mitä kaikissa ei ole. No, kun en päässyt sivuille, niin laitoin koneeni kiinni ja vetelimme mieheni kanssa muutamat valssit ja kun laitoin koneen taas auki, niin johan toimi.

Mutta nyt laitan muutaman kuvan joitakin vuosia sitten neulomistani haalaripuvuista Amandalle. Mallit on otettu Novitan lehdestä ja lanka on Nalle Colori ja Novita Palma. Malli on siis Amanda, jonka hankimme noin 4 vuotta sitten Amerikasta. Amerikassa on kauniita leluja lapsille ja vaatteita. Tämäkin nukke on tehty niin, että hänen kasvot on otettu lapsen kasvoista , siis kuvasta ja siksi nämä vauvanuket ovat ihan oikean vauvan näköisiä ja kokoisia.

Mutta nyt lähden taas soittelemaan kauniita valsseja, joten neulokaahan töitänne valssien tahdissa.

Nyt on jo aika myöhäinen, mutta ajattelin pistää vielä muutaman kommentin. Aloitin siis palmikkopuseroa Amandalle ensin ja nyt on etukappale jo valmiina ja takakappalekin hyvää vauhtia menossa. Sitten vain miettimään hihoja ja sitten on ommeltava yhteen ja Amandan päälle. Palmikot ovat yllättävän helppoja, kun niihin ensin perehtyy. Minä tosin tein hyvin yksinkertaiset palmikot, kun en ole taas pitkään aikaan palmikoita neulonut. Mutta hyvinhän se lähti menemään.

Laitan tänne joitakin koirani kuvia samalla kun odottelen, että Justina ja Unelma hieman kuivuisivat ennen nukkumaan menoa.

No, nyt sain skannattua viime talvena tekemäni pikkukoiran puseron koneelle eli läppärile ja sieltä siirsin sen tänne koneelle, joten tällainen se on Herran päällä.

Laitanpa vielä tänne tällaisen korvamyssyn, jonka tein Amandalle, kuten tämän haalarinkin, joka tosin nyt on saanut jo toisen omistajan.

Selailin tässä vanhoja valokuvia koneessani ja löysin tällaisen pienen suloisen lapsenlapseni, jonka ikä on 3 kk, mutta jolle olen virkannut mekon ja hatun ja tyytyväinen mussuli oli. Olen tämän mekon mallin ottanut joskus 60-70 luvulla enkä ole nähnyt ohjeita sen koommin. Mutta onneksi ohjeet on päässäni ja olen niitä tehnytkin paljon sukulaisille ja tuttaville. 

Tänään olen tutustunut Gmailiin ja Picasaan ja on kiva, kun on jotain uuttakin opittavaa. Ja molemmat tuntuvat ihan kivoilta, unhan kaiken taas oppii täydellisesti käyttämään. Yritin Picasan kautta saada kuvankin tänne, vaan ei oikein onnistu, joten laitan sitten myöhemmin tavallisen kautta. Juuri äsken sattui minulla aikamoinen tapaus. Minä otin pastillin ja se olikin niin liukas, että se jäi kurkkuuni kiinni. No, minä yskin ja köhin ja ei mennyt vesikään alas, kun pastilli oli kurkkutorvessa jotenkin kait poikittain. Viimein sitten sain sen menemään alas, mutta kurkku tuntuu vieläkin oudolta ja kipeältä. Että kaikkea sitä sattuukin, kun vanhaksi elää. 

Ilma täällä on ollut hyvin sumuinen, joten eipä houkuttele uloskaan ainakaan tänään. Huomenna minulla on hammaslääkäri, ugh. Mutta hyvä, että saan hampaani taas kuntoon. Yritin laittaa taas tänne koneelle tuon printterinkin.vaan ei tämä Vista hyväksy mitään näitä laitteitamme, joten odotellaan nyt vielä ja sitten pakataan kone hanurilaatikkoon laitetaan matkahuollon kautta kohti Helsinkiä vanhimmalle pojalleni, joka osaa tehdä tietokoneiden kanssa vaikka mitä.

Mutta tämä blogi on tosi kiva, mutta minusta saisi toisaalta olla niin, että muutkin pääsisivät tänne lukemaan ja katselemaan käsitöitämme, vaan eivät pääse, jos eivät kuulu Novitaklubiin.

Mutta tässä taas tältä päivältä ja huomenna lisää.

No nyt on taas kampaajallakin käyty ja hiuksetkin hyväksi havaittu, joten muutaman kuukauden taas pärjäilee. Kiitos kommentista. Tämä mallinukke on minun toinen villakoirani nimeltä Unelma, joka on todellinen unelma kaikin puolin, niin elämässä muutenkin kuin poseeraamassa mallina. Hän on siskonsa lailla jo 10 vuotias ja ainoat neljästä vielä elossa. 

Mutta tällä hetkellä aurinko paistaa ja lämpöasteita on +5 astetta ja on helmikuu, joten kevättä kohden menemme ja lämmintä riittää. Aurinko lämmittää jo niin paljon, että tuskin enää kovia pakkasia ainakaan tulee, mitä pieniä yöpakkasia voi olla, mutta liukasta oli tänäänkin,kun esslalla kampaajalle potkuttelin. Pian taas pääsee parvekkeellekin neulomaan ja siellä vasta neulominen sujuukin hyvin raittiissa ilmassa, no, ei nyt niin raittiissakaan, kun alkaa taas minua vaivaamaan tuo siitepölyaika, joka alkaa jo nyt kun leppä pölyttää ja sitten on paju, koivu, kukat, heinät ja pujo viimeisenä. Tänä kesänä uskon, että pölytys on vielä runsaampaa kuin aiemmin, kun on ollut näin leuto talvi. Mutta nyt laittelen taas lisää kuvia neulekoneella tehdyistä. 

Yritänpä taas uudelleen tätä kirjoitusta, kun äsken meni kaikki pois, koska kone teki tepposen eli lukkiutui ja kaikki tuhoutui. Mutta olen tosiaankin kyllästynyt jo tähän Vistaan, että haluaisin päästä tästä jo eroon ja saada tänne hyvän xp:n, joka toimii ja jonka kanssa toimii meidän vanhat oheislaitteetkin. Mutta onpahan tätäkin nyt tullut kokeiltua. Me olemme siivonneet hieman tänään ja laitoimme minun vuosi sitten hankkimani neulekoneen visusti laatikoihin ja sivuun, koska en osaa sillä vieläkään neuloa kaula-aukkoa. Olisin halunnut oppia, sillä tässä on niin paljon kelkkoja ja on alataso ja kaiken lisäksi se on elektroninen eli juuri sellainen kuin halusinkin, vaan en oikein yksinäni ymmärrä, miten kaula-aukon saa tehtyä sillä  koneella. Mutta jotain mallitilkkuja toki olen harjoituksen vuoksi tehnyt ja tekasin koiralle viitan, jonka laitan tähän. 

Jos sinua kiinnostaa lukea toista blogiani, niin osoite on:

http:// helena.ajatelmia.blogspot.com/

Laitan tähän nyt koirieni kuvia. Siinä on kaikki kolme yhdessä eli Justina, Unelma ja Rosalinda ja toisessa kuvassa on Rosalinda, jonka menetimme viime syyskuussa yli 11 vuoden ikäisenä. Ja kaipaus häntä kohtaan on erittäin suuri. 

Nyt aloitan uudestaan tämän kirjoittamisen, kun äsken sain kirjoitukseni valmiiksi, mutta sitten kun etsin kuvia koneeltani, niin painoin väärää "nappia" ja kone lukkiutui ja piti sammuttaa, jolloin kaikki kirjoitus meni bittien taivaaseen. En toki muista edes, mitä olin kirjoittanut, joten kirjoitan, mitä mieleeni juolahtaa tällä hetkellä. Aurinko paistaa ja on pientä pakkasta ja toivonkin, että ei enää tulisikaan kovia pakkasia ja lunta, sillä vanhukset saavat pelätä joka askeleella liukastumisia ja jäsenten murtumisia.

Ja tässä on tyttövauvalle tehty vaaleanpunainen nuttu, joka lämmittää suloisesti pientä prinsessaa. 

Tämän mekon tein myös omasta päästäni sukulaiseni tyttövauvalle viime keväänä. 

Tyttäreni pyysi minua tekemään hänelle putkihuivin, joten otin Emman koekaniiniksi ja tein ensin hänelle. 

Nämä damaskit tein myös omasta päästäni ja sopivathan niistäkin tuli. 

Tein myös Emmalle mekon, jonka tein siis omasta päästäni ja toki lanka oli 7 veljestä. 

Meitä vanhoja lapsetti tässä kerran ja ostimme kauniin ison nuken ja annoimme hänelle nimeksi Emma. 

Nyt olen tehnyt hänellekin vaatteita ja suunnitteilla on toki paljonkin. 

Nämä pikkuiset sukat valmistuivat viime keväänä sukulaiseni vauvalle.

Olen tehnyt näitä käsitöitäni jo viime talvena. Kuvat voivat olla toki huonoja, mutta toivon, että niistä saa jotain selvää. 

Nämä tossut tein jo viime talvena.

Tähän laitan tyttäreni koiralle neulomani villapuseron kuvan.

No, nyt olen saanut siirrettyä ainakin osan käsitöistäni toiselle kovalevylle, joita laitan sitten tännekin. Olihan siinä aikamoinen urakka, kun ensin laitoin tämän koneen ja läppärin synkronoimaan keskenään kuvia, jotta saan ne siirrettyä toisesta tietokoneesta tänne koneeseen. Onneksi tietokone on niin kätevä kapistus, että ilman sitä en tulisi toimeen. No, enkä ilman käsitöitä. Minulla on neljä laatikkoa täynnä lankoja ja osittain keskeneräisiä töitä, joita yritän viimeistellä tässä kevään aikana.

Mutta nyt laitan tänne muutamia kuvia, jos onnistuisikin!

Sain onnekseni yhden kuvan laitettua ja nyt yritän laittaa toista kuvaa. 

En oikein tiedä, miten tämä blogi toimii, mutta kokeilen ja eiköhän se siitä sitten lähde, kun tutuksi tulee.