Tänään on ollutkin -12 astetta pakkasta, mutta huomenna on jo lauhempaa, joten ei huolta. Ja maanantaiksi olen tilannut Brasiliasta auringon loistamaan meille kaikille, kun me porhallamme uimahalliin vesijuoksuun ja saunaan. Jeeee, vihdoinkin se päivä koittaa!

Ja nyt olen todellakin päässyt jo kiinni lankoihinkin. Minä sain kudottua eräitä kerroksia villatakkiani, joten ensi viikolla sitten pakerran kallon kimpussa. Kallojen kutomisessa menee aikaa enemmän kuin muutoin, joten rauhassa teen, minkä jaksan ja kerkiän.

Tänään olikin aivan ihanan erityinen päivä. Viime viikolla tuli postista Cellbesin lehti ja voi taivas, miten paljon ihania vaatteita jälleen siellä oli. No, olin merkannut lähes kaikki tunikat ja caprit jne. Mutta sitten yhdessä mieheni kanssa me tässä suunnittelimme, mitä nyt heti oikeasti tarvitsisin. No, tulihan siitä aikamoinen lasku, mutta tilasin ihanat caprit ja ne oli 57 cm pitkät puntit sisäpituuskin, jeee, ja vielä mustat. Ja sitten tilasin mustan kirjaillun tunikan, joka sopii tosi hyvin caprien kanssa ja sitten muutaman muun kirsikan värisen tunikan, joten enköhän taas muutaman kuukauden pärjää näillä tilauksilla. Tilaan sitten taas lisää, kun saan ensin painoa vielä pois.

Uskonkin, että vesijuoksu on tosi tehokasta ja siitä lähtee taas painon pudotus, mutta toki pitää sitten syödä hiukan enemmän ainakin kuin tähän asti, kun aina on nälkä, kun nousee pöydästä.

Nyt toivotankin teille jo hyvää yötä kaikille ja mukavaa illan jatkoa!

Tänään on lauantai ja aamu aukeni täällä Porissa -12 asteen pakkasella. Mutta huomenna on laulu jo toinen eli on vain pikku pakkasta. Voi, voi, koskahan tämä talvi on taittanut selkänsä, kun nyt on ainakin välillä pakkasta ja välillä lämpöasteita. Mutta onneksi ei ole paljon lunta, vaikka eihän se lumi eikä pakkasetkaan minua haitanne, kun minä en ulkona liiku, en siis pysty liikkumaan tämän selkäydinkanavan ahtauman vuoksi. Ainoa liikkumismuoto, joka tekee hyvää, on juuri tämä ihana vesijuoksu, jonne pääsemme jo maanantaina, onneksi. Tässä meni siis kaksi viikkoa sairastellessa, mutta enköhän minä nyt jo uskalla sukeltaa vesijuoksuunkin. Mutta toki olen siellä vain 15-20 minuuttia näin aluksi ja sitten keskiviikkona voin olla taas kauemmin. Minulla kun tuo sydän tuppaa hakkaamaan niin kovin, että tuntuu, että on joka puolella kroppaa sydämiä, jotka jyskyttää. No, onhan mulla lääkkeitä siihenkin.

Nyt juuri kirjoitan tätä Antti Huovilan levyä kuunnellen ja sormet hyppivät näppiksellä aivan vääriin kirjaimiin. "Soivat sydämeni kellot, viulut sekä sellot..." Nyt meni jo aivotkin sekaisin, sorry!

No, käsityötä en ole jaksanut vieläkään tehdä, mutta yritän taas tänään ja toivon, että ei jää vaan yritykseksi. Aion neuloa nyt villatakkini helman hieman ohjetta pidemmäksi, joten kallotuplat saavat vielä odottaa aivojeni keskittymistä siihen vaikeaan kuvioon. Ensi viikolla kuulemma saan ne huovutetut tossuni takaisin, jotka tyttäreni on tuunannut. En tiedä, millaiset on, mutta tiedän, että on ainakin ihanat ja rakkaudella tuunattu.

On tosi hyvä näin...laulaa Antti Huovila! Nyt toivotankin teille kaikille myös samaa tunnetta, että on tosi hyvä näin ja mukavaa lauantaita kaikille!

Tänään aamu aukeni pikkupakkasella ja jälleen hieman valoisampana. Valoisuutta kohti onneksi menemme. Lunta on täällä noin 10 cm, joten jos/kun tulee taas suojakelit, niin humpsista vaan ja lumet lähtee pois. Onneksi nyt kuitenkin on pientä pakkasta ja lumi ei tartu mussukoitten tassuihin, kun porhaltavat kuin(rallihundar) rallikoirat, ennenvanhaan.

Eilen me pitkästä aikaa soittelimme ja kyllä naurua riittää täällä Onnenpesässä. Ja kuten sanotaan, niin nauru pidentää ikää. Minä jaksoin kuin jaksoinkin pitää hanuriani sylissäni jopa puolitoista tuntia yhteen menoon. Mutta kyllä olikin hiki, kun lopetimme soittamisen, vaan ihana tunne taas oli sisälläin. Tänään otamme uusiksi, mutta nyt taidankin ottaa toisen hanurini, joka painaa vain 5 kiloa ja on näppis hanuri. Tätä näppistä en ole paljon soitellut, vaikka sainkin sen pari vuotta sitten mieheltäni toiseksi hanurikseni. No, ei ainakaan ole soittaminen ykstoikkoista, kun voi aina välillä vaihtaa hanureita.

Käsityöt ei vieläkään maistu hyvältä, joten odottelen tyttäreni tuunaamia huovutettuja tossujani takaisin ja sitten teritän vielä yhdet sukat hänelle. Jospa siitä sukan kutomisesta saisi voimia tuolle vaikealle pääkallokuviolle, joka pitää olla vain lapasen selkäpuolella. Onhan siinä minulle haastetta ihan tarpeeksi. Mutta mielellään minä otan haasteita vastaan tyttäreltäni.

Mutta nyt on mieheni saanut ruuan valmiiksi, siis bataattia, lindströmin pihviä ja vihanneksia, joten ei muuta kuin syömään.

Toivotan teille kaikille lukijoilleni oikein mukavaa talvista päivää ja muistakaahan ulkoilla ja nauttikaa jokaisesta päivästä!

VIERAILUISTANNE TÄÄLLÄ BLOGISSANI JA 14 000 ON TÄYSI!

Tänään aamu aukeni -1 asteen pakkasen voimin. Minulla on ainakin tulehdus jo voitettuna ja Siperiaan potkaistuna. Mutta vielä on kova väsymys päällä ja niinpä me mussukoitten kanssa otimmekin jo aamupäivän päikkärit. Ja kun mieheni oli käynyt kaupassa ja laittanut ruuan, niin Justina alkoikin nuolemaan minua ja herätteli syömään.

Ja nyt on vatsa taas tyytyväinen meillä kaikilla ja odotamme vain kahvi ja makao aikaa noin kello 2. Nyt olen saanut jo päivitettyä muut blogini ja ajattelin päivittää tämänkin, jonka jälkeen otan kutimen kätösiini ja alan tikutella...jaa, että mitäkö! No, en tiedä vielä, kun ei oikein maistu tuo kallokuvio ainakaan vielä eikä nappien laittaminen eikä...oikein mikään.

Hanurikaan ei pysy vielä sylissä vai pitäisiköhän vain yrittää kokeilla, sillä mistäs sen tietää ennenkuin kokeilee, jos vaikka jaksaisinkin soitella. Soittamisesta ainakin saa voimia, se on varma! Juu, ja miehenikin on aina valmiina soittelemaan kuin Elmeri sotahan.

Toivottavasti jaksaisin vielä kutoakin, kun on niin paljon kesken. Mutta ehkäpä ainakin ensi maanantaina alkaa voimat viimeistään palautua, kun pääsen sinne aivan ihanista ihanimpaan vesijuoksuun. Se on tosi ihanaa ja rentouttavaa! Nyt taidankin kokeilla niitä Aku Ankan räpylöitä minäkin. Kun mieheni otti painot käsiinsä, niin ei päässyt eteenpäin ollenkaan ja minä nauroin niin kovin ja kailotin siellä, että "olet kuin Aku Ankka, joka räpiköi vedessä". Ja kyllä siellä muidenkin suut menivät virneen. Mutta jos otan painot enkä pääse eteenpäin,niin varmaan kuolen nauruun ja painun veden alle, huiiii.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa tiistaita ja viettäkää mukava päivä ja minä lähden soittelemaan mieheni kanssa ja siinä taas naurua riittää!

Tänään aamu aukesi kukon askeleen verran valoisampana ja tällä hetkellä asteita on 0. Yöllä pientä pakkasta ja päivällä nollassa. Mutta aurinkoa ei näy missään, joten taitaapi loistaa siellä Brasiliassa kaiket päivät. Toiset nauttivat uima-altaassa pulikoimisesta ja me täällä rämmimme lumisohjossa. Tasan ei käy onnen lahjat.

kaikille oikein hyvää yötä!

Tänään on taas sunnuntai ja alkaa tammikuun viimeinen viikko. Kylläpä on mennyt tammikuu nopiasti tässä sairastellessa. Mutta yritän kovasti nujertaa nämä pöpöt ja kerätä voimia, ainakin niin, etä puikot pysyisivät edes käsissäni. Mutta vielä ei pysy! Toki minä aina välillä järjestelen noita lankakeriä ja selailen käsityölehtiä, mutta ei jaksa keskittyä nyt mihinkään. Onneksi verensokeri on ollut aivan hyvä silloin, kun se on mitattu eli kahdesti viikossa.

Tällä hetkellä kuuntelen Latinalaista. Höh, mitäs muuta! Nythän voi kuunnella kautta maailman netin kautta, joten helppoahan se on. Mutta kun tuo Nukku-Matti vaan tuppaa kiusaa minua koko ajan, vaikka vastahan minä antibiootin ottamisen jälkeen nukuin. Mutta ehkäpä taas makaon jälkeen me otamme pienet päikkärit mussukoitten kanssa, kun ei muutakaan jaksa tehdä.

Harmittaa vaan, kun en jaksa kutoa mitään, vaikka olisi paljon tekemistä enkä jaksa soitellakaan. Niin, kun ei pysy edes puikot käsissä, niin miten sitten 10-kiloinen hanuri!

No, hyvä aika on aina edessäpäin, joten odotellaan voimien palautumista, joka toki jo tässä iässä vie kauemmin aikaa kuin silloin nuorena. Mutta toivossa on hyvä elää!

Nyt toivotan teille kaikille latinalaisin rumpusoolorytmein oikein mukavaa sunnuntaita ja nauttikaahan elämästänne!

nyt hiljaa ovehen lyö...

On jälleen tullut aika sanoa teille kaikille

KIITOS TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ

JA

HYVÄÄ YÖTÄ JA NUKKUKAA HYVIN!

Tänään on lauantai ja päivä on ehtinyt taas iltaan. Täällä on ollut -4 astetta pakkasta, mutta pureva tuuli on saanut ilman tuntumaan paljon kylmemmältä. Mutta mikäs täällä lämpimässä Onnenpesässä on ollessa!

Enpä ole jaksanut puikkoja kilistellä, kun Nukku-Matti lupsauttaa aina silmäni kiinni ja pitää mennä päikkäreille. uskon, että vahvat antibiootit väsyttävät. Mutta onneksi ne ovat kuitenkin tautia potkaisseet pois. Eikä onneksi ole vatsakipuja ollut eikä mitään muitakaan "omituisia" oireita kuin väsymys.

Enpä ole jaksanut puikkoja kilistellä, mutta lehtiä olen jonkin verran selaillut. Mutta onhan minulla vielä kesken tyttäreni kallotuplat ja aion tehdä myös säärystimet hänelle. Oma villatakkini saa levätä vielä jonkin aikaa rauhassa, kunnes saan nämä valmiiksi.

Ajattelin kuitenkin laittaa tähän muutaman kuvan Amandan mekosta ja hatusta. Tätä mekkoa olen virkannut jo 70-luvusta lähtien sukulaisteni lapsille. Kummityttöni oli 3 kuukautta, kun tein ensimmäisen mekon hänelle. Olen tehnyt pitkähihaisena ja lyhythihaisena sekä perhos/rimpsuhihat, kuten tein kesäksi lapsenlapselleni. Tämän mekon tein tälle Amandalle vuonna 2004 eli "meidän häihimme". Mutta tämä mekko on tosi helppo virkata. Enpä ole sen koommin löytänyt ohjeita mekkoon, mutta useimmat ovat jo aivojeni lokeroissa tallennettuna.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa lauantai illan jatkoa ja pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!"On lupa toisesta huolta kantaa, ei ole se keltään pois..."

Enkeleiden myötä!

Aamu aukeni täällä Porissa aurausauton hurrutteluun enkä saanut edes vielä silmiäni auki ja karvakuonotkin siinä vieressäni köllöttelivät täydessä unimaailmassaan. No, onneksi on huoltomiehiä, jotka tekevät nämä lumityöt ja kaikki muutkin ylläpitotyöt, että ei tarvitse enää itse huolehtia niistä.

Puut on kauniita ja Yyterin taivas on paksu ja tumma ja näyttää, että voisi tulla uudestaankin lumikuuro tännekin päin. Mutta aamulla oli pientä pakkasta -2 astetta, vaan nyt on +1 aste jo lämmintä, joten niin pian ne lämpötilat muuttuvat ja silloinhan niitä pöpöjäkin lentelee ilmassa ja hyökkää heikompien kimppuun.

Minulla on antibioottikuuri auttanut jo hyvin, vaan koskaan ei tiedä, mitä takapakkia tulee. Mutta ensi viikko on myös peruttu uimahallin saunan osalta. No, helmikuussa aloitamme vesijuoksun taas uudestaan entistä virkeämpänä. Toki tämä sairastaminen on ikävää, mutta vaikeuksista voittoon.

Käsitöitä en ole jaksanut vieläkään tehdä, mutta sukat ja tuplat ovat jo Joensuussa onnellisilla omistajillaan. Pääkallosukat ovat vielä kesken ja samoin teritettäviä sukkia tulee taas minulle halki Suomen niemen ensi viikolla. Toivottavasti olen silloin jo paremmassa kunnossa. Karvakuonot ovat syöneet masunsa täyteen ja nyt he taas kuorsaavat täydessä unimaailmassaan. Ja kun he heräävät, niin lähtevät taas reippaasti lenkille, oli ilma millainen hyvänsä, niin koiran on aina ulos mentävä. Ehkä minun pitäisi kutoa näille mussukoille villapaidat, kuten Jesse-herrallekin tein useamman ja neulekoneella pistelin vielä eräitä määriä viittojakin hänelle, kun herralla on niin ohut valkoinen karva, että palelee muuten ja nyt kuulemma pakkasilla herran tassuja paleli. Herra on vanha herra, jo 13 vuotta, joten kyllähän sitä saa jo palellakin. Mutta reipas ja suloinen otus herra on!

Pian on iltapäiväkahvin/makaon aika, joten toivotan teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja nauttikaahan käsitöistä ja muistakaa myös liikkua ulkona raikkaassa talvisäässä!

Nauttikaahan kakkua sitten Höyhensaarilla tyynyleikin jälkeen ja Joutuin vain nyt Nukku-Matin luo...musiikin säestyksellä!

Tänään on 22. päivä tammikuuta 2009. Me Onnenpesän Nauruharakat päätimme tässä yhteistuumin pyrähtää Novitan langoille jälleen. Nauruharakat pyrähtelivät myös ihmisten ilmoilla, josta toinen Nauruharakoista sai pöpön itseensä ja joutui käymään lääkärissä ja sai vahvan antibiolottikuurin. Ihmisten ilmoillahan niitä pöpöjä lentelee kilpaa Nauruharakoitten kanssa. Nyt toinen Nauruharakka hoitaa tätä toista ja saa hänet vahvemmaksi ja pöpöt pois hänestä.

Vesijuoksukin jäi nyt väliin tällä viikolla, kun ensin Nauraharakan kurkkuun hyppäsi joku kaktus tuolla pyrähdellessä. Ja nyt vielä tämä tulehdus tuli myös, joten ei muuta kun anttikuuri päälle vaan ja sen jälkeen taas menox.

Eipä ole käsitöitäkään jaksanut tehdä eli puikot eivät ole kilkattaneet Onnenpesässä tällä viikolla, mutta ehkäpä jo sitten taas ensi viikolla. Mutta vesijuoksuun ei nauruharakat pyrähtele vielä ensi viikollakaan.

Mutta Onnenpesän Nauruharakat toivottavat nyt kaikille teille, ystävät rakkaat, oikein mukavaa ja leppoisaa torstaipäivän jatkoa ja katselkaahan taivaalle, milloin Nauruharakat pyrähtävät  luoksenne.

Katselin blogini kuvia alusta alkaen ja mielestäni siellä ei ole laittomia kuvia. Blogini kuvat koostuvat pääasiallisesti itseotetuista käsityö-, lapsi- ja eläinkuvista sekä Brasilian matkakuvista.

Lisäksi blogissani on Paint Shop Pro Corelin kuvakäsittelyohjelman avulla itsevalmistamiani ja kehystämiäni tauluja.

Olemme myös saaneet brasilialaiselta ystävältämme paljon kuvamateriaalia.

Olen ottanut kuvia myös brasilialaisen Glimboo.com, Meusrecados.com sekä Gifsbyorize.com  sivustoilta.  Näillä sivustoilla on nimenomainen maininta siitä, että kuvia saa käyttää blogeissa, jos lähde mainitaan. Edellämainituilta sivuilta ottamissani kuvissa on myös aina ollut maininta kuvan lähteestä.

Jos tämä asia on jollekin niin tärkeä, pyytäisin, että hän osoittaisi blogistani ne kuvat, joita sinne ei olisi saanut laittaa. Novitan taholta en ole saanut minkäänlaista kuvien poistovaatimusta.

jotka olette jaksaneet käydä blogissani ajalla 12.2.2008-19.1.2009 ja olette saaneet kävijämääräksi 13488! Siitä lämmin kiitos ja kumarrus teille kaikille! Täällä on ollut ilo olla ja on ollut ilo saada kommenttejanne. Mutta nyt on tullut aika lähteä muualle, vaan silti teitä aina muistaen lämmöllä.

Keskustelusta löysin tällaisen lauseen ja tein siitä omat johtopäätökseni:

OutiL ja TuulaL                     

Kumpi teistä nyt menee ja kertoo tuolle herttaiselle Helenalle että hänenkin bloginsa on täynnä "laittomia" kuvia...

Tätä kysyy bemu keskusteluissa 18.1.2009 15:25

Koska keskustelussa sain lukea, että minulla on laittomia kuvia blogini täynnä, niin lopetan kirjoitukseni tähän päivään ja piste.

Toivon teille kaikille kaikkea hyvää elämässänne ja nauttikaa käsitöistänne!

Minä kirjoitan tästä lähin muihin blogeihini:

Tänään on aamu auennut täällä Porissa hieman pilvisenä ja pakkasta on enää vain -3 astetta, mutta sitä kirkasta möllökkää ei nyt näy taivaalla, mutta jospa sitten huomenna...

Nyt on yhdet tuplat ja kahdet teritetyt sukat valmiina ja aamulla aloittelin jo toisia tuplia, johon suunnittelen eli pähkäilen kallon kuviota. Ranneketta olen neulonut jo sen verran, että nyt on paussi paikallaan ennenkuin kallon kuvio pitää sinne pähkäillä. Siinä on 30 kerrosta, joten aion tehdä sen sitten yhteen soittoon eli lähes ranteesta kavennukseen asti. Kunpa en vaan unohtaisi peukkua, hihihiii! Teen siis tavallaan neljät kallon kuviot, koska teen tuplat, joten eiköhän siinä jo opi kallon kuvion unissaankin.

Mutta sitten näiden tuplien jälkeen minun pitää varrettaa yhdet sukat, koska ihme ja kumma, niin niistä on mennyt varret rikki eli juuri ne sukat, jotka teritin vasta syksyllä. Eipä ole koskaan aiemmin mennyt varsia noin rikki, joten en tiedä, mistä johtui, kun hiiriä ei kerrostalossa ole eikä ole hiiret aiemminkaan syöneet meidän vaatteita, vaikka niitä on näkynytkin, mutta onneksi vain roskaämpärissä, useimmiten syömässä jotain jätteitä. Yök! Mutta ne ajat on takanapäin ja siellä pohjoisessa oli kuitenkin ihana elää sekin aika, minkä olin siellä, koska maisemat olivat aivan mahtavia ja jotka olen ikuistanutkin kuviksi.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa sunnuntaita ja nauttikaa käsitöistä, sillä niistä saa voimia!

Tämäkin päivä on jälleen pimentynyt iltaan. Jotenkin vaan tuntuu, että päivät juoksevat vilisten, että miten ehtii kaikkea sitä tehdä, mitä on ajatellut tehdä päivittäin. No, onhan se päivä taas huomennakin ja pakkastakaan ei enää pitäisi olla paljoa.

Minä sain kuin sainkin toisenkin sukan teritettyä eli suunnitelmieni mukaan saamme paketin lähtemään jo maanantaina kohti Joensuuta. Siellähän sitä villasukkia ja tuplia tarvitaan!

Toivotan samalla teille kaikille mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä ja kauniita ja rauhallisia unia! Aamulla taas tavataan!

Tänään on jälleen hyvin aurinkoinen pakkaspäivä -15 astetta oli aamulla, mutta tällä hetkellä vain -5 astetta, joten hyvästi talvi pakkasineen! Mutta taivas on kauniin sininen ja aivan pilvetön ja kirkas aurinko se sieltä loistaa meidän kaikkien iloksi tai harmiksi, nimittäin, kun nyt näkyy kaikki pöly niin selvästi tällaisessa kirkkaassa auringonpaisteessa. No, eihän se mitään haittaa, kun pian on taas maanantai ja voi vaikka pölläyttää matot ja pyyhkiä pölyt, jos huvittaa. Maanantaina on nimittäin paljon muutakin hauskempaa huvia kuin siivoaminen, nimittäin se ihana vesijuoksu ja vielä omalla vyölläni saan siellä juosta. Tulisipa taas maanantai pian! No, kyllä nämä viikot menevät niin lujaa juosten, että ei kyllä vanha meinaa perässä pysyä.

Mutta kyllä ne puikotkin kilkuttavat niin nopiasti, että nyt on jo toinenkin sukka teritetty ja toinen pari sukista on jo kantapään yli, joten kärkeä kohti menemme hyvää vauhtia tikuttaen.

Muutenhan täällä Onnenpesässä on ihanan rauhallista ja hiljaista ja kotoista, vain Justinan ja Unelman äänekäs kuorsaus kuuluu, kun nukkuvat tuossa jalkojeni juuressa. Heidän pitää olla aina minun lähelläni, aina.

Kunhan saan nämä teritetyt sukat valmiiksi, niin alan räpeltää tuplien kanssa, kun siihen pitää laittaa se kallo, mutta muuten musta ja siinä saakin sitten miettiä minuutin jos toisenkin, että mitenkäs sen kallon nyt siihen saa. Se pitää vaan joka kerroksella aloittaa uusi lanka ja taas katkaista ja sitten päättää koska sitä ei voi kiertää, kun se jää toiselle puolen puikkoa, minun järkeni mukaan , kun tätä mietin

Mutta nyt lähden jatkamaan, jotta saan varmasti sen terän tehtyä tänään. Toivotan teille kaikille oikein mukavaa lauantaita ja nauttikaa näistä ihanista pakkaspäivistä!

Aurinko paistaa ja pakkastakin on -13 astetta, mutta kivahan täällä sisällä lämpimässä on ihailla ikkunasta kaunista auringonpaistetta ja luntakaan ei juurikaan  ole kuin aivan härmää.

Eilen aloitin sukan terittämisen ja tänään sain sen valmiiksi ja pian aloitan toista terää ja sitten vielä on toinen sukkapari, jonka aion terittää ja saada postiin ensi viikon alussa.

Meillä ei ole nostettu lämpöä ainakaan vielä täällä sisällä, kun on parempi hengittää, kun on hieman viileämpää. Ja näin pienet tilat kun on, niin tulee helpommin kuuma, kun isoissa tiloissa.

Mutta tänään pukkaa siis sukkaa ja toinen kerta jotain muuta.

Nyt toivotan teille kuitenkin oikein mukavaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua ja nauttikaahan käsitöistänne ja auringosta!

Tänään aamu aukeni -5 asteen pakkasessa. Nyt on jo käyty saunassa ja on otettu kovat löylyt ja nyt tietty ramasee kovin eli silmät luppaavat kiinni.

Mutta sain kuin sainkin tuplat valmiiksi tänään. Mutta kyllä oli vaikeaa löytää 7veikkaa kaupoista. Mieheni kävi kolmessa eri kaupassa lankojen takia, mutta sitten viimein meni lankojen erikoisliikkeeseen, josta sitten osti huomattavasti kalliimmalla hinnalla nämä lapaslangat. Mutta nyt ne on valmiita ja odottavat vain teritettyjä sukkia mukaan ja sitten ne kaikki matkaavat postin autolla kohti Joensuuta.

Olen lukenut blogeistanne, että täällä ei saakaan kertoa muuta kuin lankajuttuja ja nimenomaan Novitan lankajuttuja. Minusta ne jää hyvin vähäisiksi ja siksi olen minäkin monet kerrat jo miettinyt siirtymistä toisiin blogeihin. Mutta katsotaan nyt sitten, miten käy!

Tässä kuitenkin valmiit tuplat ja lankana siis 7veikka pinkki ja lila.

Nyt toivotan kaikille oikein hyvää päivän jatkoa ja pitäkää huolta itsestänne!

Niin, tänään on kolme vuotta, kun menetimme rakkaan ja ihanan Cindymme häne syötyään ihmisen tekemiä myrkkymakkaroita lenkkipolullaan. Se koskee vieäkin, sillä Cindymme voisi vielä elää. Sydämeni itkee jatkuvasti, mutta uurna on aina kanssamme missäpäin asummekin. Tämä päivä on erittäin raskas ja siksi minun täytyi kirjoittaa siitä enemmänkin blogiini:

Minä nöyrryn ja kumarran ja pyydän kauniisti apuanne seuraavassa asiassa:

Olen etsinyt netistä ja myös Novitan haku-menetelmällä pääkallolapasten ohjetta, vaan aina ilmoittaa haku, että ei löydy. Voisiko joku teistä kertoa, miten löytäisin pääkallolapasten ohjeen?

Odottelen vastaustanne mahdollisimman pian! Kiitos!

Tänään on tiistai ja hieman huilimispäivä tai käsityöpäivä tai vaikka blogien päivityspäivä.

Mutta huomenna jälleen saamme nauttia vesijuoksusta. Tänään mieheni haki minulle 7veikkaa, jotta saan aloitettua puikoille tyttärelleni ja hänen ystävälleen yhtä aikaa lapaset eli tuplat. Omaa uutta villatakkiani olen kutonut jo 20 cm , joten mietin vielä, että kudonko hieman lisää vai teenkö ohjeen mukaan nyt jo laskokset. Ainahan voi pituutta lisätä ja poiketa ohjeesta sen verran, jos siltä tuntuu.

Tänään suunnittelimme jälleen nauhoitustakin, mutta saa nähdä ehtiikö sitä ennenkuin tulee pimeys. Nyt kun olemme täällä maan rajassa, niin pimeys tuntuu eri tavalla kuin edellisessä asunnossa, kun asuimme 7. kerroksessa ja josta oli huimat näköalat. Mutta kun halusimme nyt jo paalupaikalle ja tästä on helpompi lähteä ulos myös koirien kun ei tarvi joka kerta mennä hissiin. ja täällä he voivat kipaista kotiovelle aivan vapaana ja siitä he nauttivat.

Mutta nyt lähden etsimään puikkoja tyttöjen tupliin, jotta saisin ne jo tänään pikimmiten alulle ja kun mieheni käy kaupoissa, niin minä saan kudottua sillä aikaa jo pitkälle.

Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja ulkoilkaa, jos vaan on mahdollisuutta!

Tänään on jo tammikuun 12. päivä ja on lämpöasteita ja rännit lorisevat vettä. Näinhän se talvikin mukavasti taittuu ja olemme nytkin jo valoisammalla puolella. Meillä nousee aurinko idästä, mutta Brasiliassa se nousee lännestä. Ja siellähän paistaa lähes kohtisuoraa näin heidän kesällä ja silloin on kiva pulahtaa omaan uima-altaaseen polskuttelemaan. Minua ei vedestä saisi ylös ollenkaan, paitsi mitä nyt jotain raikasta hedelmämehua voisin juoda siinä samalla loikoillen uima-altaan reunalla. Ja linnut laulavat niin monisävelin. Housemaid hoitaa taloa sisältä päin ja puutarhuri ulkoapäin ja pitää huolta pensaista ja kasveista. Siellä me sitten soittelemme kaikki yhdessä kivoja suomalaisia tai maailmalla tunnettuja biisejä ja nauhoitamme ja nautimme kaikesta siitä lämmöstä ja ystävällisyydestä, jota siellä olemme saaneet kohdata. No, mutta nyt haaveet pois ja asiaan!

Eilen kudoin telkkua katsellen jo niinkin paljon, että 1 cm enää puuttuu ja saan tehdä laskokset ja ne on minusta ihania ja sopiikin tällaiselle pullerolle paremmin kuin piukat vaatteet.

Eilen siis nauhoitimme ja en muistanut kai sanoa, että yhtyeemme on saanut jo vuosia sitten nimen " Nauruharakat". Se on siis itse keksitty nimi ja osuva sellainen. Niin, eilen Nauruharakat jälleen palasivat nauhalle ja saimme jopa dvd:lle sen tehtyä, jeee. Minä nimittäin sen kekkasin, miten sen saa, jippii! Nyt on valmiina kaksi dvd:tä ja pian ne matkaavat kohti Brasiliaa, joka kestää noin 4 viikkoa lentopostissa. On niin hyvä tunne, kun sain miehenikin soittamaan yksin viulua nauhoituksessa, hihiii, minä vaan olin soittavinani, koska en kuullut omaa soittoani. Mutta hieno nauha siitä tuli ja näin jatkamme onnistumisien myötä edelleenkin.

Mutta tänään on koittanut onnen päivä, kun pääsemme taas pulahtamaan ihanan tuoksuiseen altaaseen. Siellä on niin hyvä hengittää ja saan liikuntaa siellä, mutta aivan varmasti nälkä on taas kova, joten pitää varmaankin hieman enemmän syödä silloin. Ja kun tulemme uimahallilta, niin keitämme hyvät latteet ja se tuntuu hyvältä.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa alkuviikkoa ja pitäkää huolta itsestänne ja olkaa varovaisia näin liukkailla keleillä!

Niin, lupasin Tarinalle, että laitan jotain kuvia hiuksistani, joten tässä tuloo:

Huhhuh, onpas tämäkin päivä jälleen ehtinyt ehtoon puolelle ja jotenkin kiirusta on ollunna. Mutta lämpöasteita on ja rännit lorisee katolta sulanutta lunta, jonka aiheuttaa lämpöasteet. Mutta lämpöasteita on luvattu edelleenkin muutamia päiviä ja sitten taas pakkasta yäk!

Mutta tänään me taas nauhoitimme, mutta minä soitin syntikalla ja mieheni viululla. Mutta kun ei syntikan ääntä kuulunut ollenkaan, kun ei tullut stereoitten kautta. Mutta oli hienoa kuunnella niitä ihania kappaleita, kun mieheni soitteli viulullaan. Muutoinhan en juurikaan hänen soittoaan kuule, kun hanurin ääni on niin voimakasta. Mutta kerran näinkin päin! Mutta minä en voinut soittaa, koska en kuullut edes omaa soittoani. No, olinhan kuitenkin nauhoituksessa mukana nauramassa.

Villatakkiani olen kutonut liki 20 cm ja tiistaina aloitan tytöille tuplia, jotta ei tyttöjen kädet palellu.

Mutta nyt laitan kuvan/kuvia  Malibu langasta tekemästäni puserosta.

Toivotan teille kaikille oikein mukavaa sunnuntaita!

Kevät keikkuen tulevi, sillä nyt on jo valoisaa aikaa enemmän. Onpa tämä valoisuus tullutkin pian, kun tuntuu ettei ehdi päivien mukaan ollenkaan.

Tänään olin kampaajallani ja uusi villatakki päälläni, josta mieheni nappasi kuviakin. Ja voi sitä riemua, kun minä tulin kotiin ja menin vaihtamaan vaatteita. Niin hirveä ulina oven toisella puolen, kun molemmat ulisivat. Mutta kun tulin näkyville, niin sitten he taas rauhoittuivat.

Nyt olemme jo nauhoittaneet ja minäkin vetelin hanuriani oikein sydämeni pohjasta, vaikka en minä hyvin osaa soittaa, koska en ole siihen oppia saanut. Mutta jälleen oli niin hauskaa, mutta onneksi ei tarvinnut tällä kertaa sanoa "water in eyes". Me kun vain kokeilimme, miten uusi videokameramme toimii ja pian laitamme sen koneelle ja sitten kokeilemme dvd:lle. Saas nähdä mitä tuleman pitää!

Mutta uutta villatakkiani olen kutonut noin 10 cm ja illalla jos vaan ehdin,niin jatkan. Mutta voin kai minä muutaman kuvan tännekin laittaa, vai mitä!?

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja pitäkäähän huolta itsestänne ja toisistanne!

Tänään on ollutkin hyvin keväinen päivä ja asteita +3 astetta lämmintä. Minä kävin suuhygienistillä ja kiva oli kuulla kehumisia hampaiden hoidosta.

Sitten olen kutonut uutta villatakkiani aika kivasti ja tuplatkin pitää vielä kutoa tyttärelleni ja hänen ystävälleen tässä sivussa. Mutta virtaahan riittää nyt, kun käyn kahdesti viikossa vesijuoksussa ja helmikuussa alkaa painonhallinan kokoontumiset. Nyt tuntuu, että toimintaakin riittää ihan kivasti koko kevääksi.

Mutta pitemmittä puheitta toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä ja kauniita keväisiä unia!

Eilen alkoikin pakkaspoika jo häipyä manan majoille ja suoja tyttönen sai voimansa esille. Maa on valkoinen ja unta jopa 5-10 cm, joten aurausauto se täälläkin hurrasi tätä meidän vanhojen kulkutietä puhtaaksi. Ja sitten toki heittävät vielä sepeliä siihen, niin johan tarttuu kiven murikat kenkien pohjiin ja mussukoitten tassuihinkin. No, olkaamme nyt tyytyväisiä, kun on suoja keli eikä tarvitse pelätä pakkasten paukkuvan nurkissa. Lämmöt taas aivan pienimmälle ja taas tarkenee.

Eilen sain ihanat langat ja ihanat napit eli sävy sävyyn. Aloittelin jo uutta villatakkiakin ja sitä on kiva Knit Pickseillä kutoa, kun on vielä puuvillalankaa. Sain jo joitakin senttejä kudottuakin eilen samalla kun katselin Perho tuli taloon ja Pientä pintaremonttia -ohjelmia. Tänään minulla on suuhygienisti ja sinne otan toki myös tämän käsityöni mukaan. Jos vaikka ehtisin jotain kutomaan siellä odottaessa.

Eilinen päivä oli hieman kiireisempi kuin muulloin ja saunaankin vielä ehdimme. Nyt käymme jo kolmesti viikossa saunassa, joten se vasta on ihanaa. Ja innolla taas odotan maanantaita, että pääsemme pulahtamaan vesijuoksuun. Ehkäpä minun pitäisi syödä hieman enemmän, kun nyt on kulutustakin. Mutta eilen sain kutsun Painonhallintaryhmään ja se on ihana asia myös. Siellä painoa pudotetaan valvonnan alla ja joka viikko punnitaan ennen kokoontumista. Jospa vielä saisin 10 kiloa pois niin olisin tyytyväinen. Olen toki nytkin tyytyväinen itseni saavutuksiin, sillä nyt teen jo numeroa pienemmän villatakin kuin viime lokakuussa aloittamani villatakki on, vaikka sekään ei ole liian iso.

Eilen tyrkkäsin itseni myös taas uuteen ryhmään, kun pitää nenäni työntää joka paikkaan. Se on sellainen maailmanlaajuinen ryhmä Xiha life, jossa on ympäri maailmaa ihmisiä ja siitähän minä nautin. Mutta laitan kuvia langoistani ja valmistuneista tekeleistäni myöhemmin.

Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa päivää ja Novita lehden lukemista ja ulkoikaa myös, jos siihen vain pystytte!

Tänään suuntasimme jälleen itsemme uimahallille -13 asteen pakkasessa. Saimme avaimen tilaussaunaan ja kun olimme jo riisuutuneet, niin mieheni etsi kassista uimapukuja. No, niitähän ei edes löytnyt.! Kaikki muut tarpeelliset olivat kassissa mukana, mutta ei uimapukuja. No, siinä sitten laitettiin taas päälle vaatteet ja mieheni meni kassalle sanomaan, että meidän pitääkin nyt lähteä pois, kun jäi uimapuvut kotiin. No, tyttö siellä sanoi, että ei mitään kotiin, kun meiltä saa vuokrata uimapuvut. Ja ihme kyllä, sieltä löytyi minullekin aivan sopiva uimapuku, vaikka epäilin, että niin isoa uimapukua ei heillä olisi. Mutta minä olen laihtunut ja nyt meneekin pienempi koko! Eläköön, mikä riemu! Mutta emmehän me ehtineet olla altaassa kuin noin 20 minuuttia, kun siinä uimapuku hässäkässä meni jo 15 minuuttia hukkaan kallista aikaa. No, onneksi mieheni on niin rauhallinen, että hänen kainalossaan on niin hyvä olla. Siellä me sitten polskuteltiin tai juostiin kilpaakin ja minä halusin olla aina edessä. Ihmisiäkään ei siellä ollut montaa, joten oli ihan kiva olla. Niin, ja me tilasimme saunan sitten koko kevääksi eli 20. päivään toukokuuta asti ja käymme siellä kahdesti viikossa eli maanantaisin ja keskiviikkoisin. Ja kyllä oli ihana tunne, kun istuin taxin takapenkillä ja mahani aivan hörskyi, kun piti pidätellä sitä onnellista heleää ja hersyvää naurua. Olin kuin lentoon lähdössä, sillä niin kevyt oli oloni!

No, nyt pitää katsella, mitä vielä näin iltahämärissä voi tehdä tai sitten vain päivitän blogejani. Huomenna, kun langat saapuvat, niin pääsen laittamaan niitä jo puikoille silmukoiksi ja siitä se 6. villatakki sitten lähtee.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

Eilen oli lauhaa ja tänään on taas pakkasta ja pian on taas plus asteita. Sellaistahan tämä Suomen talvinen sää on. Onneksi pian pääsemme Brasilian lämpöön, jossa ei paljon lämpöeroja ole ja se on muutenkin terveellisempi ilmasto kuin tämä kylmän Pohjolan ilmasto.

Tämä aamu on alkanut niin iloisesti, että melkein pompin kattoon asti, kun avasin sähköpostini ja sinne tupsahti 7 kommenttia yhtä aikaa Helena-ajatelmien blogista! Wau! Se tuntuu jo hyvältä! Ja kommenttien antaja oli sama ihminen Malesialainen.

No, koska sain näin hyvän alun päivälle, niin sitten sen jälkeen aloinkin heti villatakkien valmistelemisen. Siinäpä ei enää kauan aikaa nokka tuhissut, kun sain villatakit vain nappien ompelemista vaille valmiiksi. Samalla virkkasin Malibu puseron kaula-aukkoon muutamia kerroksia ja sekin on nyt valmiina.

Tänään ei vielä tullut lankoja, mutta varmasti huomenna jo tulevat ja toisaalta tänään on kiireisempi päivä, koska tänään lähdemme taas vesijuoksuun ja sen jälkeen sitten valmistelen napit ym.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja lämmitelkäähän käsitöistänne  ja kilkutelkaa puikkoja vikkelästi!

Olipa kiireinen päivä, kun konekin on joutanut olla kiinni suurimman osan päivästä. Onneksi olen saanut jotain aikaseksikin.

Ensinnäkin sain vihdoinkin pääteltyä Taikaboleroni, joka nyt on jo hengarissa. Sitten otin hieman keskeneräisen Palmapuseron, jonka olen aloittanut kait jo vuosi sitten. Siitä puuttui enää toisesta hihasta hyvin vähän, joten tekasin sen  ja yhdistin osat ja huolittelin kaula-aukon ja ei muuta kuin hengariin roikkumaan. Sitten vedin laatikosta esille ikivanhan villatakin, joka oli kudottu Jumbo langasta jotain 6 -7 vuotta sitten. Siitäkään ei paljoa puuttunut eli vain kaula-aukon viimeistelyä. Mutta kun olin hölmö ensin harsinut ne osat yhteen ja niissä olikin sitten aikamoinen homma saada niitä pois ja laitoinkin sitten hakaneuloilla osat ensin kiinni ja sitten villalangalla yhdistin ne villaneulaa käyttäen. Nyt jäi vielä huomiseksi kyseisestä villatakista taskunläpät ym. rekvisiittaa ja napit puuttumaan. Mutta onhan se päivä huomennakin, Ja sitten on vielä toinen ruskea villatakki ilman nappeja ja harmaa villatakki ilman nappeja ja huolittelemista. Niin ja sitten se Malibu pusero, josta puuttuu jotain kauluksesta. Mutta onneksi on hommaa huomiseksikin.

Tosin huomenna lähdemme taas vesijuoksuun uimahallille, jtoen koska se teki niin hyvää verensokeriakin ajatellen, niin on sinne jo ikävä eikä voida odottaa enää maanantaihin asti, vaan nyt käymme tammikuussa ainakin kahdesti viikossa siellä.

Niin ja minä odttelen innolla uusia lankoja saapuvaksi ja värikin on aivan ihana.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä ja kauniita unia!

Kun loppiainen lopsahtaa, niin kaalikupit kopsahtaa, kuuluu vanha sanonta! Ennen vanhaan taidettiin syödä kaalisoppaa loppiaisena, mutta eipä sitä enää syödä niin rasvaisia ruokia kuin ennen. Minä olen pitänyt ruokavaliostani kiinni jo viime pääsiäisestä lähtien, mutta toukokuusta lähtien olen seurannut painon alentumista. Ja tänään kävin vaakassa ja mitä silmäni näkivätkään! Minulta on mennyt pois jo 15 kiloa!!!

Tänään aamulla oli -17 astetta pakkasesta, kun me lähdimme kohti uimahallia tarvittavat varusteet mukana ja intoa sitäkin enemmän. No, kävimme ensin saunassa ja sitten vaan katsomaan, miten pääsen veteen. No, onneksi siellä oli ystävällinen ja kokenut ihminen, joka neuvoi vesijuoksuun tarkoitetun vyön koossa ja kiinnityksessä. Ja sitten vaan rappusia varovasti alas veteen. Ensin oli pelko, mutta se häipyi samantien, kun tämä rouva neuvoi, että ei tässä pääse hukkumaan. No, sitten alkoi se jalkojen ja käsien juoksuttaminen ja menin puolen tunnin aikana monet, monet kerrat päästä päähän sen altaan. Ja kyllä oli hyvä olo! Mieheni oli siellä myös opettelemassa vesijuoksun saloja. Sitten taas saunaan ja pesulle ja kotia kohti. Ja olo oli kevyt kuin peipposella. Näköjään vesijuoksusta on apua tällaiseen jäykkyyteen ja selkäydinkanavan ahtauman vaikeaan liikkuvuuteenkin. Ensi maanantaina lähdemme sinne jälleen. Ja näin aiomme jatkaa ainakin koko kevään ajan kerran viikossa.

Sain tänään myös miehelleni tarkoitetut toiset teritetyt sukat valmiiksi. Ja eilen tilasimme jälleen uudet villatakkilangat ja samoin kivat napit tuli tilattua. Loppiaisen jälkeen pääsen sitten taas tekemään uutta villatakkia.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja nauttikaa käsitöistänne ja pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

            Tässä on siis miehelleni terittämäni sukat Polkka langasta

kiloja siinä puotetaan, kauas kuuluu loiske, veess on kova roiske, reippahasti juostaan vaan, kiloja näin me puotetaan." (sävel Reippahasti lietsomaan jne...)

Nyt vain uimavarusteet mukaan ja tuonne hyiseen pakkaseen -17 astetta sukelletaan ja kilot karisee roimasti ja mieli on virkeä, kun takaisin kotiin tulen. Hrrrrrr, (palelee jo nyt)

Mutta palaillaan taas, kun tulen vesijuoksun kärpäsen puremana takaisin ja toivotaan, että tämäkin toimii taas paremmin.

Heipparallaa vaan ja hyvää päivän jatkoa kaikille ja pirteyttä pakkasesta huolimatta!

Hohhoijaa, kuinka itsetunto nyt kasvoikaan, kun uskaltauduin vihdoinkin ompelemaan napit kiinni tähän nappeja kauan odottaneeseen villatakkiini. No, tämähän jopa onnistui ainakin omasta mielestäni ja mieheni mielestä on upea. No, onnistuihan tämä jotenkin ja hyvä ainakin on pitää päällä sitä. Nyt vaan piakkoin toinen heti perään alulle. Tällainenhan siitä sitten tuli!

Tänään aamu aukeni hyvinkin pakkasena, peräti -13 astetta, mutta nyt pakkanenkin on jo lauhtunut ja on enää -9 astetta meidän mittarissamme. Ja liki tyyntä näyttää olevan. Mutta liian kova pakkanen minun astmalleni, hui. Olen kutonut taas toista teritettävää sukkaa ja molemmat ovat jo kantapään yli tehtynä. Tosin tänään otan urakaksi ommella napit paikoilleen ainakin tähän viimeisimpään villatakkiini ja myös huovutan harmaat tossut, niin pääsen taas pian tekemään lisää tossuja ja villatakkeja.

Nyt aloitin jo toisia teritettäviä sukkia ja olen toista tehnyt jo yli kantapään, jeee!

Mutta nyt olen ylensyönyt eli olen syönyt liikaa konvehteja, joita viimeksi olen syönyt 6 vuotta sitten, joten täytyyhän nämä konvehtit syödä loppuun. Ja seuraavat sitten syön vasta 6 vuoden kuluttua tai en ollenkaan. No, Brasiliassa on paljon muutakin hyvää ja terveellistä nimenomaan, jota voi syödä.

Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä!

Eilen aloitin terityksen ja tänään sain kuin sainkin sen valmiiksi. Nyt meinasi iskeä paniikki, kun Picasa 3 ei annakaan minun pienentää näitä kuvia, joten laitan ne mitkä ovat tarpeeksi pieniä tänne.

tule, tule, bemu muori, jakamaan se mun kanssani.

Tätä laulua kun laulat, niin kyllä siinä tällaisilla pakkasillakin jo hiki tulee!

Täällä Porissa on -15 astetta ja on pilvetön taivas ja Brasilian aurinko se sieltä meille kertoo, että siellä maassa on tällä hetkellä täysi kesä ja lämmintä on +25...+30 astetta ja joka päivä paistaa aurinko ja kukat kukkivat. Aijai, kunpa pian pääsisimme sinne Paratiisiin, niin sieltä en koskaan lähtisi mä pois.

Nyt on tullut kyllä syötyä suklaakonvehteja aivan liikaa, mutta täytyyhän sitä joskus näin monien, monien vuosien päästä syödä niitäkin, kun makuhermot niin vaativat. Ja kiloja kenties on tullut lisää, mene ja tiedä, enpä mene edes vaakalle. Mutta maanantaina se alkaa ja sitten nostan mä jalkaa ja sukellan vesijuoksun saloihin. Siellä kerran viikossa kun käymme, niin eiköhän se kunto nouse ja kilot karise. Ostinhan minä uimapuvunkin silloin 6 vuotta sitten, kun kävimme Brasiliassa, mutta ei silloin ehtinyt sitä käyttää, joten nyt se alkaa. Onhan se aika jännää mennä sinne uimahalliin,kun ei ole koskaan siellä käynyt. Mutta kerta se on se ensimmäinenkin ja siitä se alkaa ja siellä on ihmisiä, jotka sitten neuvovat meitä.

Mutta käsityörintamalle kuuluu aika hyvää. Eilen aloitin terityksen ja nyt molemmat ovat jo kavennuksia vaille valmiit. Olen niitä tikutellut minipyöröillä ja se on niin joutuisaa, että ainoastaan kantapään ja kiilakavennukset ja kärkikavennukset teen sukkapuikoilla. Ja uusia teritettäviä löytyy vieläkin. Ja ne löytyy mieheni sukkakorista, koska hänellä kuluu sukkia tiuhaan tahtiin saappaissa. Mutta mikäs niitä teriä on tikutellessä, kun lankaakin löytyy. Ja olen päättänyt, että en tilaa yhtään lankaa enää ennenkuin olen saanut nämä langat käytettyä. Tosin tiedän jo, että alan tekemään jälleen villatakkia itselleni, ja eihän se olisi kuin kuudes villatakki, mutta kun olen niin tykästynyt siihen malliin. Ja se kuulemma sopii tällaisille pulleromammoille hyvin!

Mutta nyt menen jatkamaan sukkien kavennuksia ja sitten otan kuvat ja laitan tänne teidän iloksi! Toivotan kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja muistakaa ulkoillakin ken siihen kykenee!

Jälleen on ilta pimentynyt, kun tänne koneen ääreen ehdin, mutta näin olen saanut jotain aikaseksikin.

Ensinnäkin löysin taas brasilialaisilta sivuilta eri rotuisia koirien kuvia ja suloisista suloisimpia pentuja. Kyllä aivoni jälleen hautoivat  ajatusta, että miksei näiden mussukoiden jälkeen voisi ajatella omalle pihalle sitten jotain vahtikoiraa! Tai sitten haluan sen Macacoon eli pienen suloisen apinan! Näin sellaisen 6 vuotta sitten, kun olimme Brasiliassa ja hän on ollut aina mielessäni. Siellähän niitä rakkaita eläimiä voisi pitää paremmin kuin täällä kylmässä pohjolassa. Tänään täällä Porissa oli aamulla -13 astetta, mutta ah, niin kirkas ja tyyni päivä, ainakin näin ikkunan läpi katsottuna. Ja tulevassa kotikaupungissamme oli tänään +28 astetta. Tasan ei käy onnen lahjat!

Mutta maanantaina se sitten alkaa! No, se vesijuoksu. Tänään tilasimme jo saunankin ja mieheni tulee avustajakseni sinne, joten ei tarvitse yksin siellä uumoilla. Ja uskon, että saan vesijuoksussa kilojakin karisemaan, kun on tullut hieman enemmän nyt syötyä konvehtejakin, kas, kun olivat 50 % halvemmalla.

Ja käsityörintamalle kuuluu aika hyvää, sillä villatakki on siis jo päätelty ja hihatkin kiinnitettynä odottamassa ainoastaan nappien laittoa. Ja sen aion tehdä nyt viikonloppuna, koska aion saada villatakin päälleni maanantaina, kun lähdemme uimahallille. Niin ja ensi lauantaina on jälleen kampaaja tilattuna, kun tarvin kiharat.

Aloitin myös risojen sukkien terittämisen ja toinen on jo kantapää tehtynä ja toinenkin hyvää vauhtia saamassa kantapään. Kun teen ne näin yhtä aikaa minipyöröillä, niin se sujuu hyvinkin sukkelaan. Niin ja sitten sain kuvattua tossut, jotka tosin odottelevat vielä huovutukseen pääsyä, mutta sen teen huomenna.

Eilen illalla raketit paukkuivat kilpaa ja vielä yölläkin siihen kovaan tömäykseen heräsi ja aamupuolella vielä viimeiset tömäykset tulivat. Ihmettelen vaan näiden lapsien, nuorten vanhempia, että eivät huolehdi lapsistaan niin paljon, että kun on annettu määräys milloin saa ampua, niin ei silloin saa ampua raketteja muulloin. Minä ajattelen lähinnä niitä vanhuksia, jotka ovat nähneet sotia ja ehkäpä tuntevat nahoissaan ne jysäykset silloin eivätkä ymmärrä, että nämä ovat uuden vuoden rakettipaukkuja. Myös ajattelen niitä koiria ja kissoja, jotka pelkäävät tuollaista kovaa paukuttelua, ja myös sairaita, jotka eivät jaksaisi tuollaista kuunnella. Ja minusta on aivan turhaa tuhlata rahaa taivaan tuuliin, kun sen voisi käyttää johonkin muuhunkin hyödyllisempään tarkoitukseen.

No, mutta nämä olivat vain minun, pienen maan matosen mielipiteitä! Mutta maailmalla on juhlittu kovin ja Brasiliassa ovat olleet viisaita, koska siellä he ovat laskeneet taivaalle ison määrän ilmapalloja! Se on minusta hieman nerokkaampaa kuin jatkuva rakettien paukuttelu ja silmävammojen saaminen.