Osallistu kilpailuun
Sydämeesi aurinko talleta...
Harrastan käsitöitä, musiikkia ja meillä on kaksi villakoiraa.
22.10.2009 14:49

Huomenna 23.10. nyt hääpäivämme on...

Heipä hei vaan kaikki käsityöystäväni! Ajattelin, että en enää päivitä tänne, mutta koska olen nyt saanut jotain aikaseksikin, niin ajattelin tuoda ne tänne teillekin julki.

Ilonpesän asukit voivat oikein hyvin ja kahdesti viikossa käymme vesijuoksussa ja noin 1000 metriä ja puoli tuntia ja kerran viikossa perjantaisin on sitten kuntoutus. Huomenna on siis kuntoutus ja meidän 5-vuotis hääpäivämme, mutta silti olemme yhdessä olleet siis 9 vuotta.

Hääpäivämme vietämme herkutellen...herkutellen ja herkutellen...prinsessakakkua, lattee, Marabouta ja jäätelöä kuningatarhillon kera, musiikkia ja nauhoitusta ja yhdessäoloa ja rentoutumista. Siinä meidän hääpäivämme ja onnellinen olo kaikilla!

Mutta minä tässä päivänä muutamana suunnittelin ja sitten hammaslääkärissä valmistelin suunnitelmaani koko ajan, kun hampaitani korjailtiin. Suunnittelin nimittäin tuplasukat, jollaista ohjetta en siis ole vielä nähnyt missään. Mutta minun aivonystyräni sellaisen kehittivät ja onnistuukin aika hyvin. Ja varmasti on myös lämpöiset. Mutta nämä on siis vain kokeilutuplasukat ja vielä laitoin siihen tassun kuvankin jonka jotenkin sain siihen väsättyä.

Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavia käsityöhetkiä ja aurinkoisia päiviä ja kaikkea hyvää teille kaikille!

 

 

Tässä tein siis ensin punaisen sukan ja käänsin sen nurinpäin ja kudoin  punaisen terän ja sitten oikeinpäin ja  kantalapun kohdasta sinisellä terän. Sama sydeemi kuin tuplalapasissa eli sukka käännetään nurinpäin ja kudotaan nurjat puolet vastakkain. Yksinkertaista  ja helppoa kuin heinänteko!

 

 

 

 

 

Näytä kommentit (9) | 

07.10.2009 10:17

Nyt on jäähyväisten ja kiitosten aika!

No, nyt se tuli tehtyä! Eli ilmoitin tänään Novitalle, että lopetan lehden tilauksen, mutta se kestääkin vielä helmikuun loppuun asti.

Eilen sain kuviovillatakin takakappaleenkin jo valmiiksi ja pian aloittelen hihoja. Mutta tänään olen aivan kanttuvei, sillä viime yö oli ihan kauhia!

Kävimme normaalisti nukkumaan ja kello 12. heräsimme, kun ovikello soi! Hui, kauhistus, mikä pelon tunne levisi minun sydämeeni ja tuntui, että sydän pysähtyi siihen paikkaan. Siinä meni sitten parisen tuntia ennenkuin sain unesta taas kiinni, mutta vähän väliä kuulin risahduksia ja huusin: mikä se oli! Nyt olen aivan töttöröö kuin unessa!

Mutta eipä tuo haittaa paljonkaan, sillä tänään on kuntoutusta ja sinne menen iloisin mielin, vaikka olisin kuinka väsynyt. Toki aion sanoa kyseisen väsymyksen syyn sielläkin, koska liikkeet saattavat siten olla vaikeampia tehdä, kun on väsynyt.

Mutta nyt on hyvästien aika ja kiitosten aika!

 

Kiitos teille kaikille, rakkaat, ihanat ystävät, jotka olette jaksaneet käydä lukemassa blogiani! Minä siirryn nyt pitämään muita blogejani, joten toivotan teille kaikille kaikkea hyvää elämässänne ja enkeleitä ja ruusuja elämänne tielle! Lämpimät halaukset teille!

 

Ja täältähän minut sitten tavoittaa:

http://helena-ajatelmia.blogspot.com

Näytä kommentit (37) | 

06.10.2009 15:27

Ilonpesän kuulumisia

Lokakuu on yhtä juhlaa ja siitä en päivääkään mä tuhlaa! Näinhän se on ja olokin on kuin peipposella ja kuin lentoon lähdössä. Aurinko paistaa ja elämä hymyilee muutenkin.

Eilen olin taas kuntoutuksessa ja se on nyt juuri se oikea asia ja että voisin vielä kävellä ulkonakin. No, mutta siellä opin tekemään liikkeitä, joita sitten teen kotona. Vaari kävi ostamassa minulle sellaisen superlonpalan, jonka laitan jalkojeni alle, kun teen makuulla niitä venytyksiä. Saan vielä kuntoutusta kävelyynkin, jeee, eli elämä voittaa sittenkin.

Ja tänään sain kuviovillatakin takakappaleenkin valmiiksi, joten seuraava vaihe onkin sitten hihat, mutta täytynee ensin lukea ohje tarkemmin. Luulenpa, että tämän villatakin jälkeen en nyt ainakaan vähään aikaan tehtaile villatakkeja, vaan ihan jotain muuta pienempää. Tai sitten lahjoitan langat kaikki pois ja lopetan kutomisen kokonaan!

Mutta onneksi meillä on ihania ystäviä Brasiliassa ja Ranskassa, jotka muistavat meitä joka päivä. Kunpa vielä jonain päivänä voisimme tavatakin heitä. No, onneksi on tämä nopea yhteys, joka kuitenkin helpottaa yhteydenpitoa.

Nyt minun pitää vielä tehdä liikkeitä ja soittelemme vielä joitakin valsseja ja sitten pitää vielä jatkaa hihojen kutomista.

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa ja aurinkoista lokakuun tiistaita ja nauttikaa jokaisesta hetkestänne!

Näytä kommentit (4) | 

05.10.2009 19:12

HAASTE / TUNNUSTUS

Sain tunnustuksen/haasteen Tupakselta. Kiitos Tupas!

 

Itselleni tärkeitä asioita elämässäni ovat:

1. Rakas mieheni ja lapseni

2. Villakoiramme Justina ja Unelma

3. Terveys eli kuntoutus, jota juuri saan

4. Ystävämme Brasiliassa ja Ranskassa

5. Tällainen hauska ja tasapainoinen elämä

Laitan tämän edelleen seuraaville: Si.E.Vän, Sippe, Annalena Saarikivi ja Shekina

Laittakaa eteenpäin ja mainitkaa viisi teille tärkeätä asiaa elämässänne!

03.10.2009 15:36

Aurinko paistaa ja elämä hymyileepi

Tänään on lauantai ja aurinko on paistanut aamusta asti, mitä välillä on hentoja sadekuuroja tullut taivaalta alas. Lakanapyykki on kuivunut ulkona, mutta se täytyi kuitenkin siirtää sisäkuivatukseen tai pikemminkin lämmitykseen, jotta olisi illalla sitten jo kuivat ja lämpimät kaappiin laitettavaksi.

Mutta eilen oli ihana päivä. Minä pääsin kuntoutukseen! Siellä fysioterapeutti ihmetteli, kun en ole aikaisemmin päässyt, koska tämä selkäydinkanavan ahtaumahan on todettu jo 1992 vuoden alussa, jolloin minut laitettiin eläkkeelle eikä kuntoukseen. No, nyt olen kaikki nämä vuodet kysellyt eri lääkäreiltä tilastani, mutta enpä ole saanut minkäänlaista neuvoa, vaan aina on käsketty vaan lenkille.

Onneksi nyt on sellainen ihana lääkäri, joka hiljattain laittoi lähetteen kuntoutukseen ja minä pääsin sinne jo siis eilen. Ja olen tosi onnellinen, sillä haluan toki liikkua vielä "tässä iässä". Nyt siihenkin on siis edes pieni mahdollisuus.

Sain tehdä muutamia selkääni sopivia liikkeitä, koska olen vyötäröltäni asti täysin jäykkä ja jänteet ja lihakset ovat jäykät. (Vai miten se nyt oli?) Mutta kuitenkin ensi viikolla menen sinne kolmesti ja sitten seuraavina viikkoina kerran viikossa, koska silloinhan menemme taas vesijuoksuun, joten sitten onkin joka toinen päivä liikuntaa ja välipäivinä teen liikkeitä kotona. Aivan ihanalta tuntuu ja aivan kuin suuri taakka olisi putonut harteiltani, kun minun sairaukseni eteen voidaankin tehdä jotain edistävääkin.

Tiedän toki, että en tule enää notkeaksi(jota en ole koskaan edes ollut!) tai siis entiseksi, mutta jos saan näin venytettyä pyörätuoliin joutumista, niin olen siitäkin onnellinen ja kiitollinen lääkärilleni.

Tänään jo jaksoin taas kutoa villatakin takakappalettakin joitakin kerroksia, joten ei se niin vaikeaa olekaan, vaikka onkin kaksi isoa kuviota vierekkäin. Minulla on kuvion ohje nuottitelineessä, joten siitä on hyvä seurata kerroksen edistymistä.

Muuta työtä en aio nyt aloittaa ennenkuin olen saanut tämän isohkon työn valmiiksi. Mutta olen niin onnellinen!

Justina ja Unelma voivat hyvin ja ovat hekin innoissaan, kun kerroin, että äiti tulee pian heidän kanssaan myös ulos. Aina he juoksevat vauhdilla kotiovelle, kun siitä huhuilen heitä.

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein aurinkoista päivän jatkoa ja leppoisaa iltaa käsityön parissa tai ilman ja nauttikaa jokaisesta hetkestä!

 

Näytä kommentit (12) | 

01.10.2009 10:31

Tänään 1.10.2009 olemme olleet yhdessä 9 onnellista vuotta

Tänään on lokakuun 1. päivä ja aurinkoinen ja onnellinen päivä. On syytä juhlia, sillä tänään, 9 vuotta sitten me tapasimme ensimmäisen kerran, aaah! Muistan sen kuin eilisen päivän ja se oli ihanin päivä elämässäni ja niin on ollut nämä 9 vuottakin elämäni ihaninta aikaa!

Niin, me tapasimme ensimmäisen kerran ja siitä edelleen en aio kertoa täällä käsityöblogissa, vaan kerron muissa blogeissani enemmän. Mutta sen voin sanoa, että riitoja ja kiroilemisia meillä ei ole ollut ja siitä minäkin nautin. Minusta riidat ovat aivan teennäisiä ja turhia. Moni lapsi on menettänyt vanhempansakin heidän riitojen kautta. Ja miltä lapsesta nyt tuntuu, kun ei ole äitiä eikä isää, kun toinen on kuollut ja toinen vankilassa. Sitä, miksi pitää riidellä , niin minä en ymmärrä!

Mutta meillä juhlat alkavat ja nautimme Vaarin ja mussukoitten kanssa kakkua ja Marabouta ja soittelemme yhdessä. Toivottavasti saisimme elää vielä ainakin 20 vuotta yhdessä tätä ihanan onnellista ja rauhallista elämää!

Aloittelin toki kuviovillatakkianikin jo ja sain kudottua ensimmäisen kerroksen kuviota takakappaleesta, mutta sitten päätin pitää pienen paussin ja kirjoitella blogeihini. Mutta pian taas jatkan kuviota ja saan toivottavasti jo tässä lokakuun aikana tämän villatakkini valmiiksi ja pääsen tekemään muita töitä.

Nyt toivottelen teille kaikille oikein onnellista ja aurinkoista syksyistä lokakuun ensimmäistä päivää ja nauttikaa elämästänne ja pitäkää huolta toisistanne ja itsestänne!

 

Näytä kommentit (22) | 

Tämä sivu on päivitetty 10.09.2007
NOVITA  |  Kiviaidankatu 2 A - 00210 Helsinki  |  Palaute  |  puh. 09 613 176  |  Tarkemmat yhteystiedot