Enkeleiden myötä!

Onhan tässä vierähtänyt huonokuntoisia päiviä ja eilinen ilta oli kamalin. Minulla alkoi vatsa turpoaa kuin ilmapallo ja sitten tuli hirviän kovat kivut ja vatsa aivan ripulilla. No, sitä jatkui pitkään yöhön. Nyt on voimani aivan poissa ja pulssikin hakkasi 95, joten ei hyvä olo. Mutta yritän vaan sinnitellä, sillä en aio sängyn pohjallekaan jäädä, vaikka aina välillä on pakko mennä lepäämään, jotta ei pyörtyisi lattialle. Ja jos pyörtyisi lattialle, niin siinäpä löisi sitten päänsäkin, kun on sen verran pienet tilat. Mutta ei hätiä mitiä!

Eilen, kun olin vielä kunnossa, niin suunnittelimme, että tänään ostaisimme monien vuosikymmenien jälkeen simaakin ja kakkua ja suklaata. Mutta kun vaari kävi kaupassa, niin sanoin hänelle, että ei simaa, eikä suklaata nyt kun on huono olo. Vaan suklaan halutkin ovat sitten joskus edessäpäin. Mutta kyllä vaari taisi jonkun laktoosittoman kakun tuonne pakastelokeroon työntää, joten sitä nautimme, kun vatsani antaa myöten.

Aina ei käy niin kuin haaveillaan ja suunnitellaan! Mutta jospa minä huomenna jaksaisin ommella ne napit vaikka vain yhteen, tuohon Teddy langasta tehtyyn villatakkiini! Lauantaina yritän kuitenkin kampaajalle ja saan kiharat ja näin saan edes hiukseni kuntoon. Saa nähdä sitten, jaksanko maanantaina polkea vesijuoksussa vieläkään, mutta sen näkee sitten vasta maanantaina.

Mutta nyt toivotan teille kaikille, kaikille, jotka täällä käytte lukemassa kirjoituksiani ja kuulumisiani, oikein mukavaa ja leppoisaa vappua kielojen kera, jonka kuvan sain ranskalaiselta ystävältämme!

Tänään kävin labrassa ja onneksi oli ihminen, joka saikin kerralla otettua monta putkiloa verta. Hieman tuntui, että näinköhän pyörryn tähän, mutta sitkiästi vaan vedin syvään henkeä enkä laittanut silmiä kiinni, kuten on opetettukin. Ja minähän selvisin siitä!

Kun tulimme kotiin, niin piti heti syödä ja ottaa lääkkeet ja käydä lepäämään. No, eihän se pulssi siitä vieläkään ole tokennut, vaan hakkaa ja hakkaa niin, että hiki on enkä jaksa tässäkään olla kauan aikaa.

Mutta pianhan tässä on taas maanantai ja saan kuulla vastaukset, kun lääkäri soittaa minulle päin.

Niin, ja lauantaina on tiedossa sitten kampaaja, joten nyt saan kuitenkin jo kiharat hiuksiini. Tosin lauantaihin mennessä pitäisi myös saada nuo villatakit viimeisteltyä eli napit paikoilleen kaikkiin viiteen villatakkiini. Huhhuh, mikä urakka!

Eilen en jaksanut edes vesijuoksuun mennä ja sekös taas harmittaa ja pukkaa stressiä, että jos en jaksa huomennakaan mennä, niin mitä sitten. No, sitten olemme taas pois ja menemme vasta silloin, kun todellakin jaksan. Eipä sinne kannata huonokuntoisena mennä.

Nyt tulee taas hiki ja sydän hakkaa liikaa, joten kiiruhdan lepäilemään, jotta en pyörry, kun vaarikaan ei ole kotona, vaan kaupassa.

Toivotan teille kaikille oikein mukavaa tiistaipäivän jatkoa ja nauttikaahan kauniista lämpimistä päivistä!

Lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka olette jaksaneet lukea kirjoituksiani ja saaneet kävijämäärän nousemaan yli 18 000! Kiitokset ja kumarrukset teille kaikille!

Tänään on nyt niin huono olo, kun pulssi lyö edelleenkin 85, jotenka soitin lääkärille ja hän laittoi lähetteen sydänfilmiin, jonne pääsen heti eli kello 13.00.

Olen niin väsynyt ja on huono olo, että menen vaan lepäämään siihen asti, kunnes lähdemme.

Oikein lämmintä ja mukavaa alkuviikkoa teille kaikille!

Tänään on ovemme ollut auki melkein aamusta asti ja linnut livertelevät niin kovin. Mittarimme näyttää asteita +15. Tämä olisikin aivan hyvä lämpö jo minulle, jotta pulssini ei hakkaisi niin kovin. Mutta silloinhan se hakkaa kun rauta on tulessa!

Nyt sain siis raitavillatakkini eli villatakki no 6 valmiiksi ja myös rekvisiitat. Kuvasin niitä myös jotenkuten käännettynä kasassa, koska ovat niin isoja, että eivät mahdu kuvaan kuin sitten minun päälläni, joka hetki ei vielä koita. Mutta lupaan, että kun olen käynyt kampaajalla jälleen ja saanut kiharat ja uuden lookin, niin sitten laitan kaikki villatakit yksitellen päälleni ja mieheni kuvaa niitä tuossa ovellamme ulkona. Joopa joo, tulihan siinä ihmeteltyä itsekin, että on joskus tehnyt tällaisiakin villatakkeja. Mutta sanoisinko, (vai onko liian itsekästä sanoa) että ei huonoja.

Mutta nyt laitan kuvia, joten saatte itse arvata mitä ne ovat ja minne tulevat!

Toivotan teille kaikille oikein mukavaa sunnuntaita käsitöiden tai puutarhatöiden parissa tai missä olettekin ja mitä teettekin!

Tänään on linnut laulaneet jo kovin ja lämpöasteitakin on jo +16 astetta ja ensi viikolla on luvattu +20 astetta, joten kevät tuli ja meni ja nyt on jo kesä.

Olen tänään ollut hyvin väsynyt, kun aamulla oloni oli kuin sementtisäkki. Mutta aamupalan ja lääkkeitten oton jälkeen kävin nukkumaan mussukoitten kanssa ja kun heräsin häntien paukutteluun, niin oloni olikin jo parempi ja pulssi oli jo rauhoittunut ja verenpainekin laskenut. En vaan ymmärrä, miksi pulssini hakkaa yöllä ja aamulla 80-100. Se tuntuu tosi pahalta, kun pulssi hakkaa niin kovin.

Mutta levon jälkeen aloitin villatakkini viimeistelyn eli toisen hihan kiinnityksen. Nyt olen kutonut sellaisia kivoja pieniä kommervenkkejä siihen villatakkiini, josta tulee todellakin yhtä erikoinen kuin itsekin olen. Sittenpähän näette, kun olen ensin käynyt kampaajalla, jotta hiukseni olisivat hieman paremman näköiset, jota ne eivät nyt ole.

Paljon ei villatakistani enää puutu ja uskoisin, että saan kaiken jo huomenna valmiiksi. Sen lisäksi otan ne 4 muuta keskeneräistä villatakkiani esille ja laitan ne samaan syssyyn kuntoon. Sitten olisikin jo 6 villatakkia valmiina ja yksi odottelee kiltisti jatkamista.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa, aurinkoista ja lämmintä lauantaita ja pitäkäähän huolta itsestänne ja toisistanne ja nauttikaa kauniista luonnosta, joka puhkeaa kukkaan!

Jess, jess, jess, ja hurraa ja eläköön! Villatakkini on siis valmis!!!

No, nyt oli virtaa muorissa niin, että sai kuin saikin molemmat hihapyöriöt pyöriteltyä ja aloitin jo kaulustakin ja katsoin peilistä nuttu päälläni ja hyvältähän se näyttikin. Kyllä se koti/piha-villatakkina ainakin menee hyvin.

Mutta nyt menen kiiruusti jatkamaan kauluksen tekoa ja ompelen hihat kiinni, päätän ne lukemattomat langat ja ompelen napit. No, toki sitten vasta se on täysin valmis, mutta minä olen onnellinen jo nyt, että olen jaksanut kutoa taas yhden villatakin lisää.

Nyt kun saan muihinkin, siis neljään villatakkiini vielä kudottua kaulukset yhtä hyvin ja napit ommeltua kiinni, niin sitten taas pukkaa lisää villatakkeja. Jess, pitäähän villatakkejakin olla 12 kpl kuten on villasukkiakin, eiks vaan!

                 Oikein mukavia käsityöhetkiä kaikille!

Tänään taitaapi olla oikea kesä, kun aurinko paistaa aivan pilvettömältä taivaalta ja tuuli on hyvin lauhkeaa ja lämmintä.

Minun aikani on mennyt tosiaankin tämän koneen ja uuden Buffalon kanssa. Mutta nytpä olen suurimman osan tiedostoistani siirtänyt jo Buffalolle, joten paremmalla puolella jo olemme. Ja lisää kuvia tulee otettua netistä, kun ovat niin kauniita. Mutta nyt vienkin ne suoraan Buffaloon enkä kuvatiedoston kautta. Ja Buffaloonhan mahtuu siis peräti 500 GT.

Olen tänään myös jaksanut kutoa hihaani ja voi olla, että puran jonkun sentin toistakin hihaa ja teen samalla pyöriökavennuksella sen toisenkin. Mutta nyt on virtaa taas, joten aionpa saada hihapyöriöt valmiiksi tänään. Mutta saas nähdä, koska sitten poimin ne kauluksen silmukat sieltä, niin siihen voikin mennä aikaa. Aina päätän, että tämä on viimeinen kerta, kun teen ilman ohjetta ja aina yhä uudestaan teen ilman ohjeita. Toivottavasti tämä nyt kuitenkin olisi se viimeinen kerta.

Muutoin täällä Onnenpesässä olemme hyvin onnellisia yhdessä ja onnea lisää vielä nuo mussukat. Mutta jonain päivänä heitä ei ole enää, joten suunnitelma 2 on jo valmiina, jos suunnitelma 1 ei toteudu. Mutta siitä sitten tuonnempana.

Nyt toivotan näiden kesäkukkien myötä teille kaikille oikein mukavaa perjantai päivän jatkoa! Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

Tänään oli taas ihana päivä, kun aurinko paistoi ja lämpöisempi tuuli tuiversi puiden oksilla. Olimme vesijuoksussa jälleen ja kivaa oli. Ihmetellen täytynee kertoa, että siellä oli eräs naisimmeinen, joka sanoi meille, että on seurannut meitä siellä ja nähnyt miten onnellisia me olemme. Hän kertoi sen kaivaten omaa miestään, joka oli kuollut jo vuosia sitten. En voinut muuta sanoa, kun että kyllä me olemme hyvin onnellisia ja niin samanlaisia, että toinen lukee toisen ajatuksetkin. Kylläpä tuntui hyvältä, kun vieraat ihmisetkin näkevät meidän onnemme. Tosin minä toivon kaikille ihmisille samanlaista onnellisuutta kuin meillä on.

No, kun tulimme uimareissulta, niin joimme latteet ja suussasulavaa mustikkapiirasta, jota minä söin kaksin kappalein, kas, kun oli kulutustakin, hehhe.

Aamulla kudoin villatakin hihaakin ja vaihdoin minipyöröt nyt pitkiin puikkoihin, jotta ei käteni tulisi kipeiksi enää. Hihasta ei paljon enää puutu kavennuksia, kun se on valmis. Sen jälkeen alkaa taistelu kauluksesta. Taistelu siksi, että minulla ei ole mitään ohjetta, jonka mukaan tekisin. Mutta seuraava villatakki odottelee jo sekin puikoillla ja siihen on takuuvarmasti myös ohje, jonka mukaan on helppoa tehdä.

Eilen me ostimme ulkoisen kovalevyn Buffalon ja eilisen päivän ihmettelimme, miten kaikki tehdään, kun ei ollut kuin asennusohjeet. No, tänään saimme tietää, miten kaikki sujjuu ja nyt aloitin jo kovan urakan kuvien siirtämisessä ulkoiselle kovalevylle. Näin pääsen tyhjentämään tätä konettani sitten, jotta ei tömähdä. Siispä, kaikki valokuvat, muuta kuvat ja postikortit ja nauhoitetut musiikkimme siirretään Buffalolle ja poistetaan täältä koneelta. Ja siinähän sitä urakkaa ja iltapuhdetta riittääkin. No, välillä pidän toki pausseja, kuten käsitöistäkin, mutta pikku hiljaa vaan.

Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä ja kauniita unia!

Tänään on taas maanantai ja aurinko on paistanut jälleen koko päivän pilvettömältä taivaalta, mutta tuuli on tosi kova ja kylmä. Mutta onneksi kesä on vielä edessäpäin ja lämpimät ilmatkin, joten voimme monesti taas huokaista, että kylläpä on taas kuumaa ja huhhuh! Mutta sellaista se elämä on!

Vieläkin väsyttää, vaikka juuri heräsimme tunnin torkuilta. Mutta uskoisin, että syynä on tänään ainakin tuo ihanista ihanin vesijuoksu ja sauna, jotka yhdessä saavat niin raukean olon. No, täytynee vaan sinnitellä vielä parisen tuntia ennenkuin käymme yöunille. Yleensä me käymme nukkumaan jo kello 10 mennessä.

Mutta sain kuin sainkin kuvattua sekä mussukoita että pikkusukkia, joita jo laittelinkin muihin blogeihini. Villatakin hihasta ei enää paljon puuttuisi, mutta eipä silmäni tänään anna periksi kutoa sitä, joten toivotaan, että huomenna olisi parempi olo. Muuten on aivan ihana olo vesijuoksun jälkeen. Kun tulimme vesijuoksusta, niin vaari polkaisi hakemaan mustikkapiiraita, kun muorin niin teki mieli. No, mustikkapiiras ja lattee, mikäs sen maukkaampaa ja olo kevyt kuin perhosella.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja nauttikaahan käsitöistänne ja elämästänne ja Onnenpesä toivottaa samalla myös hyvää yötä kaikille!

On taas päiviä vyörynyt eteenpäin kuin kivilohkareet kalliolta. Jälleen on viikonloppu, vaikka se ei meidän muista päivistä juurikaan eroa. Tänään on aurinko paistanut, mutta kylmä tuuli puhaltaa pohjoisesta koko Suomeen kylmää ilmaa eikä anna läntisen tuulen tuoda meille leppoisia hellesäitä vieläkään. Mutta hellesäätkin ovat edessäpäin, onneksi!

Muorilla on ollut kova väsy ja siksi en ole jaksanut edes näppistä naputella saatikka aivonystyroitäni hieroskella, jotta jotain osaisin tänne kirjoitella. Simmut painuvat vaan kiinni ja niinpä olemmekin mussukoitten kanssa nukkuneet päikkäreitä monena päivänä ja uniakin on minulle näytetty.

Niin, sain pikkuiset sukat valmiiksi ja siitä sain voimia, jotta olen kutonut kovalla innolla jälleen villatakkini toista hihaa, joka on jo hihan pyöriötä aloittelemassa ja jonka toki teen vasta huomenna. Jospa saisin villatakkini valmiiksi jo huomenna tai ainakin hihapyöriön. Seuraava vaihe ja vaikea vaihe onkin sitten kauluksen teko, joka ei minulta oikein koskaan onnistu. Mutta toki muorille kelpoo mikä tahansa! Villatakki on samanlainen kuin muorikin!

Tänään tuli kuluneeksi 2 vuotta, kun aloitin ensimmäisen blogini ja sitä olen nyt päivitellyt ja niitä muitakin. Onhan se ana kiva lukea vuosien kuluttua, millaista on ollut silloin ja silloin. Ja ranskasta sain onnittelulaulunkin, mutta valitettavasti hän ajatteli, että on minun synttärit, vaikka olikin minun blogini 2-vuotis synttärit. Mutta tosi huomaavaista kuitenkin ja toi iloa minulle tosi paljon. Siis, on huomaavaisia ja ihaniakin ihmisiä olemassa (hm, vaarin lisäksi)!

Mutta nyt muorin silmäluomet luppaavat jo kiinni ja suu repiää haukotuksiin, jtoen on aika toivottaa kaikille hyvää yötä ja kauniita unia!

Tänään on aurinko paistanut koko päivän ja mittarimme näyttää +11 astetta. Me olimme tänään taas vesijuoksussa ja nyt olikin tilaa temmeltää siellä, kun oli paljon vähemmän väkeä. Ja vesijuoksun jälkeen on aina niin hyvä olla ja niin kevyen tuntuinen. No, kun tulimme kotiin, niin iloiset mussukkamme olivat meitä heti vastassa.  Sitten nautimme vielä lattea ja se oli kaiken kruunu.

Olen tässä eilen aloittanut pikkuiset sukat, jotka teen joskus tulevalle pienokaiselle, jos sellaisen joskus tyttäreni saisi.

Mutta nyt on jo taas kiire kutomaan toista pikkusukkaa valmiiksi, joten toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä kaikille!

"Ota löysin rantein, älä jännitä..." laulaa juuri Veikko Lavi.

Tänään on hieman koleampi päivä, mutta lumet on humahtaneet hyvin ja tuntuu jo niin kesäiseltä, kun muuttolintuja on palannut ja sirkutus on jo aikamoinen. Odottelin vaan toukokuuta, että silloin on se lintujen kevätkonsertti parhaimmillaan, mutta sehän olikin pohjoisessa eli Temmeksellä, kun asuimme. Täällähän on sirkutus jo aikaisemmin!

Mutta nyt on muorinkin väsymys taas tipotiessään ja vauhtia piisaa. Eilen olimme jo vesijuoksussa ja kylläpä oli taas ihanaa siellä  juosta vedessä, kun meillä oli taas viikko väliä, että emme päässeet sinne. No, huomenna taas ilo jatkuu! Ja kyllä on hyvä olo, kun tulee takaisin kotiin, kun puolisen tuntia siellä oikein venyttelee jäseniään. Johan jalatkin tuntui viime yönä taas paremmilta eikä suontakaan enää vetänyt, kuten teki monet yöt.

Mussukat on taas saaneet kesäturkin ja ovat siitä innoissaan. Minä lupasin heille, että ensi talvena ei kasvateta turkkia yhtään pidemmäksi, vaan kudon heille villapaidat ja he olivat siitä asiasta hyvin innoissaan.

Eilen sain suorittua käsityölaatikotkin ja sain laitettua laatikoihin sellaiset langat, joita nyt käytän. Ja joita käsitöitä on kesken enkä niitä nyt tee, niin ne laitoimme pieneen vaatehuoneeseen pois näkyvistä. Mutta villatakkini on valitettavasti vielä jonkin verran kesken, kun on tuo peukun nivel ärhennellyt, vaan minä nitistin sen, kun mieheni laittoi siihen useasti päivässä icegeeliä ja ideal siteen vielä päälle. Näin sekin vaiva on nyt nujerrettu ja elämä näyttää jälleen valoisammalta.

Kuuntelen tällä hetkellä ihanaa Sisu radiota, josta tulee aivan ihanaa vanhojen musiikkia eli ei siis rautalankamusiikkia, vaan tosi ihania hempeitä kappaleita. Niin, ja telkkua ei ole ollut yhtään ikävä, vaan olen katsonut tietokoneelta joitakin ohjelmia, jos ei ole muuta tekemistä. Mutta olemme molemmat onnellisia tästä järjestelystä.

Tällä viikolla toivon, että Cellbesin paketit jo tulisivat, koska odotan niitä niin kovin. Ja vielä aion tilata naapurimaastakin ihania lankoja noin niinkuin kokeeksi, miten kaikki lähettely sujuu ja millaisia lankoja siellä olisi.

Elämämme on siis saanut uudet tuulet, lempeät kesätuulet puhaltamaan, ja tuulet puhaltavat lännestä, joten lämpöä ainakin riittää Onnenpesäänkin.

Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja nauttikaa elämästänne kaikin tavoin ja tottakai langat kuuluvat aina elämäämme!

Onnenpesän muori ja vaari ja mussukat toivottavat kaikille mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä!

Enpä ole jaksanut kirjoitella tänne moneen, moneen päivään, vaikka silti olen käynyt lukemassa teidän ihania blogejanne.

Minulla on voimat nyt paenneet jonnekin ja peukun nivel on vielä kipiä ja samoin vatsani ja kurkkunikin, joten ei kait vaan uudestaan ole flunssa minuun iskenyt, kun vaan nukkuisin ja nukkuisin ja niin olen tehnytkin.

Mutta joka tapauksessa toivotan teille kaikille oikein hyvää pääsiäisen aikaa ja syökäähän mämmiä ja pashaa ja suklaamunia ja nauttikaa kevään tulosta!

Oikein hyvää Palmusunnuntaita kaikille!

Tänään on ollut aika pilvinen päivä ja mittarimme näyttää +6 astetta, joten lumet ovat jo saaneet kyytiä ja kura roiskuu. Mutta pian aurinko revähtää taivaalle ja kuivattaa lätäköt ja nurmikko viheriöi ja linnut laulavat ja odottavat jo kesän saapumista. No, pianhan se kesäkin saapuu kärpäsineen ja hyttysineen ja siitepölyineen. Mutta ei auta! Onneksi minulla on vihdoinkin lääkettä allergiaanikin, joten voin nyt mennä jopa uloskin kesällä istuskelemaan tuonne ikkunan alle.

Mutta eilen kudoin niin innokkaasti villatakkini hihaa, että peukun alimmainen nivel siitä ei tykännytkään ja nyt se vihottelee minulle aika kovin, joten vaari laittoi  Icegeeliä ja idealsiteellä kiinni, joten on tukusa olo. Kyllä se siitä pian paranee ja sitten taas pääsen tikuttelemaan hihan loppuja. Onneksi huomenna on vesijuoksua, jossa voin voimistuttaa peukkuakin ja niveliä vedessä.

Elämä ei ole mitään ilman kahvia! Niinpä, mutta minä en enää voi juoda kahviakaan, koska vatsani turpoaa ilmapalloksi, kun olen sitä nyt kerran päivässä juonut. Mutta nyt sekin huvi on loppu.

Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja pitäkäähän itsestänne huolta!

Näinhän ne päivät kuluvat vinhaa vauhtia ja ensi viikolla olemme jo pääsiäisessä. Täällä Porissa satelee ohuesti vettä, mutta sehän on vaan hyvä, sillä silloinhan juuri lumet saavat kyytiä. Ja kuukauden kuluttua olemme jo pitkällä toukokuussa ja vappukin on jo silloin mennyt menojaan.

Minä odotan maanantaita, että pääsemme taas vesijuoksuun ja tulee niin hyvä olo sisäisestikin, että tuntuu, että on kevyt kuin höyhen, vaikka onkin painava kuin rautakanki. No, mutta kyllä ne kilot siinä karisee ja ainakaan ei ole tullut lisää kiloja. Ensi viikolla minun pitäisi saada jälleen Cellbesiltä uusia ihania vaatteita. Kylläpä taas nautin niistä vaatteistakin, kun ovat jo kolme numeroa pienempiä, mitä vuosi sitten olivat.

Niin, vuosi sitten olinkin tosi huonossa kunnossa, kun piti syödä niin paljon lääkkeitä, että otin joka aamu 12 tablettia, jonka jälkeen tuli hirvittävät kivut ja olin kaiket päivät hyvin uninen eli päiväni kuluivat enimmäkseen nukkuessa. Sitten aloimme itse tutkia netistä, mitä lääkkeet oikein sisältävät. Ja siellä oli LAKTOOSIA, LAKTOOSIA, LAKTOOSIA... eli siinä syy, miksi vatsani oli niin kipeä jokaikinen aamu lääkkeitten oton jälkeen. No, onneksi laadimme lääkärilleni sitten luettelon, missä lääkkeissä on laktoosia ja selvitin, että minä en voi syödä lääkkeitä, jossa on laktoosia hirvittävien vatsakipujen vuoksi. No, lääkäri jätti kyseiset lääkkeet pois ja nyt otan enää aamulla kolme lääkärin määräämää lääkettä ja verensokerilääkkeenikin otan vain illalla ja vielä illemmalla sitten insuliinin. Mutta vuosi sitten jouduin ottamaan 6 verensokeritablettia päivässä, huhhuh. Ei ihme, että en enää jaksanut vaatteita hakea kaapistani.

Mutta nyt olen kuin ennen vanhaan eli paljon pirteämpi ja verensokerinikin on pysynyt näillä määräyksillä hyvänä eli 4-6 välillä ennen aterioita. Ei ihme, että jaksan kutoakin ja kirjoittaa ja soitella ja lässytellä mussukoille ja ...ja...ja..tehdä kaikenlaista kivaa.

No, näin sain elämäni takaisin jo toisen kerran elämässäni ja näin vähästä oli nyt kiinni, vääristä lääkkeistä. Ensimmäisen kerran pelastuin ulkopuolisesta raskaudestani vuonna 1972, jolloin oli myös normaali raskaus. Se oli silloin hieman erikoista, mutta edelleenkin tässä istun ja naputtelen kirjoituksiani ympäri maailmaa ja laittelen kuvia kaikille nähtäväksi.

Mutta villtakkini on edistynyt jo huomattavasti, sillä olen toisen hihan kavennuksia jo tekemässä, mutta sitten vielä toinen hiha, vaan sehän menee sitten vauhdilla, kun olen kirjoittanut kaiken vihkooni ylös. Ja kun kudon hihankin minipyöröllä, niin vauhti ei lopu missään kerroksessa. Mutta mitään en ala tekemään uutta työtä ennenkuin olen saanut tämän villatakkini valmiiksi ja nuo huovutettavat tossukat pitää saada maanantaina postiin.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa lauantaita ja pitäkäähän huolta itsestänne ja käsitöistänne ja rakkaistanne!(Siis, tässä järjestyksessä!)

Tänään on jo torstai ja huhtikuun toinen päivä. Eilen meni aprillipäiväkin tänne päivittämättä. No, nuuuh, olin tietenkin vesijuoksussa ja olin niin väsynyt, että en jaksanut enää ajatella päivittämistä.

Mutta ah, kun saavuimme uimahallille, niin jälleen kerran, muutaman kerran nuuhkaisin oikein syvään ja nautin siitä tuoksusta, mikä siellä oli. Sitten vain nopiasti saunaan ja suihkun kautta altaalle. Ja kas, kummaa, onpa lämmintä vettä! uskoisin, että oli 30 asteista! Niinpä, että Brasiliassakin varmasti olisi ainakin näin lämmintä vettä, koska aurinko porottaa koko päivän ja lähes läpi vuodenkin. Siellä olisinkin koko päivän altaassa uimassa! No, voihan sitä tällä hetkellä nauttia olostaan täälläkin uima-altaassa ja toki nautinkin, vaikkakin ajatukset lentävät hyvinkin usein päivässä Brasiliaan.

Eilen sain Brasiliasta ystävämme ja hänen lapsenlapsensa kuvan. Ja voi, ei, miten charmikas hän onkaan näin 47 vuoden jälkeen, valkeat hiukset ja ruskeat silmät ja pituutta on eli tosi pitkä. Ja miten en silloin 47 vuotta sitten uskaltautunut lähteä Brasiliaan häntä tapaamaan! No, olimme molemmat sen verran kiinni perheissämme, että kumpikin sitten avioitui omassa tutussa maassaan. Mutta silti olemme pitäneet yhteyttä, siis jo 47 vuotta! Apua! Olemmeko me todellakin jo niin "vanhoja", vaikka mieleltämme olemmekin vasta 17 vuotiaita. No, mutta nyt muihin asioihin ja pois haaveet! No joo, mutta vanhuudenpäiviä me vietämmekin sitten yhdessä!

Eilen siis sain rastat lähtemään kohti Joensuuta ja huomenna tyttäreni saa haettua ne postista. Sain eilen myös tossukan valmiiksi, mutta nyt on muuta pyykkiä, joten laitan sen huovutukseen vasta viikonloppuna ja maanantaina sitten jälleen tyttärelleni neulahuovutukseen.

Tänään jatkoin siis kesken jäänyttä villatakin hihaa ja tikutan sitä minipyöröllä ja lisäilen aina sopivin välein silmukoita kohti kainaloa, josta sitten jatkan kavennusten jälkeen tasona.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa torstaita ja tikuttakaahan tekin käsitöitänne ahkerasti! Onnenpesä toivottaa myös kaikille hyvää yötä ja makoisia unia!