31.08.2009 20:54Ilonpesän asukit toivottavat kaikille hyvää yötä Tällä kertaa en tässä paljon jaksa kirjoitella, vaikka asioita olisikin paljon kerrottavana.
Mutta malttakaapas huomiseen, niin silloin Ilonpesän muori avautuu ja kertoo kaiken kuvin ja sanoin.
Nyt toivotan hyvää yötä kaikille!
Minä rakkaan Vaarini kanssa soittelimme, nauroimme ja nauhoitimme
Naurua riittää Ilonpesässä Näytä kommentit (8) | 24.08.2009 20:37Tämän rakkaittemme kuvan myötä, toivottaa Ilonpesä kaikille hyvää yötä Tänään olimme taas vesijuoksussa viikon tauon jälkeen ja kivaa siellä oli ja olokin on kuin höyhenellä, no ei nyt sentään, mutta on kevyempi olo jotenkin.
Olen kutonut ahkerasti tuota Puro villatakin toista hihaa, joka on nyt kainalokavennuksessa ja sen teen huomenna tai jätän paussille ja teen toisen hihan samaan kohtaan. Tosin toinenkin hiha on jo 20 cm neulottuna. Kovin minua himottaisi alkaa kuvioneuletta tekemään, mutta pidän lupaukseni ja teen ensin tämän villatakin täysin valmiiksi eli myös napit ommeltuna.
Mutta nyt raukaisee jo niin kovin, että Ilonpesän on aika hiljentyä ja toivottaa teille kaikille ihanille ihmisille, ystäville, mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä!
Tässä kuvassa on Rosalinda 2 kuukauden ikäisenä
Tässä siis vasemmalta oikealle Unelma, äiti Cindy, Justina ja Rosalinda vuodelta 1999 jouluna. Justina ja Unelma olivat 2 vuotiaita, Roosa 3 v ja Cindy 5 v Näytä kommentit (12) | 23.08.2009 19:16Lauantai 22.8.2009 surun päivä Eilen oli siis meillä surun päivä ja siksi en jaksanut mitään tänne kirjoitella. Meidän kultainen Cindymme olisi eilen täyttänyt peräti 15 vuotta, jos hän olisi saanut elää. Hän sai elää kuitenkin 11v 5 kk kanssamme ja se olikin onnellista aikaa, kun kaikki neljä heiluttivat kilpaa häntäänsä ja olivat kavereita keskenään. Mutta Cindyn kohdalla kävi kaikki toisin.
Hän oli Lieksassa lenkillä Vaarin ja Rosalindan kanssa ja hän oli syönyt sillä matkallaan lenkkipolun varrelle heitettyjä myrkkymakkaroita. Hän kävi lääkärissäkin peräti kolme kertaa. Mutta kaksi vuorokautta hän eli myrkyn jälkeen ja sitten viimeisen pihalenkkinsä jälkeen otin hänet syliini. Hän nukahti siihen ja painoin häntä omaa sydäntäni vasten ja me itkimme Vaarin kanssa ja siitä itkusta ei meinannut tulla loppua. Cindy rakas lähti Taivaaseen liian varhain! Vieläkin sydämeni itkee, kun katselen hänen kuviaan ja ajattelen häntä.
Mutta olen kiitollinen siitä ajasta, jonka hän sai olla kanssamme ja olen kiitollinen hänen kultaisista pennuistaan Unelmasta ja Justinasta, jotka ovat pian jo 12 vuotiaita. Kaipaus on silti valtava!
Nyt olemme kuitenkin onnellisia, että Unelma selvisi oikein hyvin hammaskiven poistosta ja hänestä tuli erittäin vilkas tyttö. Olen paljon heidän kanssaan ja he seuraavatkin minua kaikkialle.
No, olen toki käsitöitäkin tehnyt. Eli Puro villatakista on molemmat hihat puikoilla ja niitä olen nyt kilkutellut. Samoin on jo uusi kuviovillatakkikin puikoilla ja mallikerrat, joita on viisi, olen jo skannannut suuremmaksi, jotta on helpompi seurata niitä merkkejä. Mutta kuviota alan tekemään siis vasta kun Puro villatakki on täysin valmis. Alkavalla viikolla saan napit siihen ja tällä viikolla siis saan sen myös valmiiksi.
Sitten kudonkin sukkia Purosta ja tätä uutta villatakkiani siinä sivussa. Että käsitöitä riittää. Huomenna onkin sitten taas vesijuoksua viikon paussin jälkeen ja se tuntuu ihanalta.
Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein leppoisaa syksyistä illan jatkoa ja hyvää yötä!
Cindy 5 kk
Cindy kulta 2 vuotiaana Näytä kommentit (8) | 21.08.2009 18:07Kaikki on hyvin taas Tänään oli sitten se jännittävä ja pelottava päivä, kun Unelma piti viedä hammaskiven poistoon. Kiitos teille kaikille, jotka olette antaneet meille molemmille voimia tähän koitokseen.
Vaari vei Unelman lääkärin hoiviin ja samalla osti suklaatia, jota nyt kaipasin niin kovin ja samoin Vaarikin. No, Unelman sai hakea jo vajaan kahden tunnin kuluttua pois ja hänhän jo käveli itse. Lääkäri oli sanonut, että sydän on hyvä ja tämä hammaskiven poisto vie tulehduksen pois suusta. Unelma oli saanut myös herätyspiikin.
No, hieman hän hoiperteli, vain aivan hieman. Mutta kun Unelma tuli, niin Justina hoivaaja oli heti siskoaan vastassa ja kovin haisteli ja otti selvää, mitä Unelmalle on tehty. Kyllä he ovat sellainen parivaljakko, kun syntymästä asti ovat olleet aina yhdessä, että pitävät huolta toinen toisistaan.
Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin ja annoin Unelmalle kädestä ruokaa ja pian hän alkoikin syömään ihan itse ja oli kuin ennen vanhaan ja kantoi häntäänsä ja heilutti myös häntäänsä kuin silloin ennen.
No, ilouutinen oli, että tänään sain myös Tapiolta langat uuteen villatakkiini, joka on muuten jo puikoilla ja silmukoita on peräti 275. Eli aika paljon, vai mitä! Mutta siitä se lähtee tämäkin villatakki valmistumaan ja kuvioneuleella, jossa on 5 erilaista kuviota.
Puro villatakki on siis melkein valmis eli puikoilla oli hihat, niin luulin, mutta laskokset pienensivät sitä niin paljon, että teenkin ilman laskoksia tai sitten teen näistä sukat ja teen hihat hieman isommat, kun ei ole ohjeessa mainittu lanka käytössä.
Ajattelin myös, että kudon joka päivä hihoja 50 grammaa kerralla ja sitten sukkia ja sitten villatakkia, joten eiköhän ne kaikki sitten siinä pikku hiljaa edisty.
Huomenna pääsen taas kampaajalleni, joka taidoikkailla käsillään lumoaa minulle kiharat. Ihanaa päästä taas hänen käsittelyynsä. Ja sitten taas pääsen kutomaan ja jos vaikka huomenna jo soittelisimmekin, kun tänään ajattelimme rauhoittaa Unelman takia.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa viikonloppua ja aurinkoisia päiviä kaikille vaikka sataisikin!
 Näytä kommentit (7) | 20.08.2009 18:18Ei voi olla totta...ei...ei ja ei... Eilen sain villatakkini valmiiksi niin että enää hihat puuttuvat. Mutta...mutta kun aloin tutkimaan sukkapuikkoja, niin mitä sain huomatakaan!
Minulla on kolmessa eri kotelossa sukkapuikkoja siis huikea määrä. Katselin puikot läpi ja puikkomittarilla mittasin niiden koot. Mutta mitä sain nähdäkään...ei löytynytkään numeron 5 ja 6 puikkoja! Ei voi olla totta!
Mutta totta se vaan oli, vaikka kävin ainakin kolmeen kertaan läpi nämä kyseiset puikkokotelot. Sieltä ei löytynyt juuri nyt tarvitsemiani puikkoja. Kaikkea muuta kokoa on ja useitakin puikkoja samaa kokoa.
No, tuumasta toimeen, sillä Vaari osti minulle tänään nuo tarvitsemani puikot ja nyt on toinen hiha jo hyvää vauhtia menossa. Välillä pidän toki taukoja, koska pulssinikin on lyönyt liian tiheaan.
Mutta tänään olimme siis saunassa, joka oli jopa lämminkin. Mutta kun tulimme takaisin, niin ette voi uskoa, miten meitä lapsetti. Minä menen toiseen taloon saunaan siis Eslalla ja Vaari kantaa tarvikkeet. No, kun tulimme pois, niin otimmekin skabat! Ja arvatkaapas kuka voitti! No, minä tietenkin! Vaari siis harppoi, ei saanut juosta, ja minä potkin tuhatta ja sataa. Mutta minä voitin kuitenkin! Ja olin kyllä niin hengästynyt ja pulssikin löi 93! No, se oli hyvä skaba ja ensi kerralla lisää.
Muutoin olen ottanut rauhallisesti näin kovan löylyn ja skaban jälkeen. Olen kutonut niin että puikot iskee tulta. Mutta valmistakin tulee. Ja tänään tilasin napitkin jo, joten ensi viikolla, toivottavasti saan uuden villatakkini jo päälleni, kun menen hammaslääkärille.
Niin ja tänään tilasimme myös Cellbesiltä uusia vaatteita, joten niidenkin pitäisi tulla nyt elokuun lopussa, joten on kivaakin odotettavaa.
Mutta huomenna on kova päivä, sillä minä todellakin pelkään Unelman puolesta. Vaikka kuinka yritän rauhoittaa itseäni, niin jotenkin vaan elimistöni reagoi siihen pelkoon ja jännitykseen. Toivon kuitenkin, että hän, pikkuisemme, selviäisi hammaskiven poiston nukutuksesta. Mutta onni on kuitenkin, että Unelmalta on tulehdus mennyt jo menojaan suusta, joten se on ainakin hyvä asia.
Huomenna odottelen jo uusia lankoja saapuvaksi ja ensi viikolla toivon mukaan pääsen aloittamaan 11. (lue:yhdettätoista!) villatakkiani, joka on siis kuviovillatakki.
Nyt toivotan teille kaikille oikein leppoisaa syysillan jatkoa käsitöiden merkeissä tai ilman ja palataan taas asiaan huomenna! Hyvää yötä ja kauniita unia kaikille!
 Näytä kommentit (9) | 19.08.2009 12:49Riemunhuudot kajahtaa, kun villatakki valmiiksi pamahtaa...
Kuten otsikosta jo voitte lukea, niin villatakkini Puro-langasta on nyt hihoja vaille valmis.
Olen tässä ahkeroinut, mutta välillä olemme toki soitelleetkin jopa kolmeenkin kertaan päivässä tunnin ajan. Nyt on taas uusia Toivelaulukirjoja iso vino pino, joten aineistoa riittää.
Juhlat on nyt siis juhlittu ja kiitos vielä kerran kaikille minua muistaneille, sillä teitte syntymäpäivästäni ikimuistoisen.
Tänään on hyvin aurinkoinen päivä ja asteitakin mittarimme näytti +18, vaikka aamulla olikin vain +7 astetta. Mutta niin se ihana syksy taas tulee raikkaine aamuineen ja lämpimine päivineen. Toisella puolen maapalloa saavat nauttia pian kesästä eli heillä on kevät ja odotettavisaa kuuma kesä.
Minä aion siis saada hihat valmiiksi viikonloppuun mennessä. Olen tilannut jo Tapiolta jälleen uudet villatakkilangat eli 1,5 kiloa sieltä on tulossa. Siitä sitten kudon kuviovillatakin, sillä sellaista minulla ei vielä olekaan.
 Pienoinen surupilvikin leijailee nyt Ilonpesän yllä, sillä Unelma kävi maanantaina lääkärissä ja hänellä on suussa tulehdus, johon hän sai antibioottikuurin. Mutta hän menee perjantaina hammaskiven poistoon, jotta saadaan se tulehdus suusta pois. Onneksi Unelmalla ei ollut mitään vakavampaa ja onneksi on sama hyvä lääkäri ollut koko täällä asumisemme ajan häntä ja Justinaa hoitamassa.
Lääkäri sanoikin, että Unelmalla on hyvä sydän, joten pieni nukutus hammaskiven poistoa varten ei pahaa tee hänelle. Tottakai on aina nukutuksissa omat riskinsä ja kun on vielä 12 vuotias kyseessä, mutta luotan hänen lääkäriinsa täysin.
Me peruimme siis Unelman takia tämän viikon vesijuoksutkin, sillä haluamme olla koko ajan hänen lähellään tai oikeastaan Unelma on minun lähelläni koko ajan ja samoin kuin siskonsa Justinakin. He seuraavat minua joka paikkaan. He ovat tosi suloisia! Mitä olisikaan elämämme ilman Unelmaa ja Justinaa! Usein joudun sanomaan Vaarillekin, että mitä olisikaan elämäsi ilman minua! Johon hän sanoo, että tyhjää täynnä! Meillä on niin hyvä olla yhdessä! Mutta siitä enemmän sitten lokakuussa!
Tänään sain postissa vielä sydänkäpyseltäni ihanat hänen piirtämänsä kuvat. Minusta ja Vaaristakin ne ovat aivan mahtavat! Laitan ne ranskalaiselle ystävällemme, joka on taidemaalari, niin katsotaan, mitä hän niistä sanoo. Taitaa olla tyttö väärällä alalla tai ainahan voi siirtyä graafisellekin alalle ja pitää kahta ammattia. Kun koulu alkaa väsyttämään, niin alkaa maalata henkilöhahmoja ym.
Mutta nyt on pian jo latteen aika, joten toivotan teille kaikille oikein aurinkoista syyspäivän raikkautta ja pitäkäähän huolta itsestänne ja toisistanne! Näytä kommentit (9) | 17.08.2009 19:30Lämpimät halaukset ja kiitokset teille kaikille minua muistaneille Saitte ilon kyyneleet valumaan poskilleni, te ihanaiset Neulomolaiset!
En ikinä unohda teitä! Näytä kommentit (5) | 17.08.2009 10:12En päivääkään vaihtaisi pois...64 vuotta Tänään on maanantai ja Vernerin päivä ja olen oleillut täällä maailmassa jo 64 vuotta! Huhhuh! Paljon on ollut iloa ja surua, mutta nyt on liki 9 vuotta ollut jo onnellista aikaa tasaisesti, mitä nyt sairauksia on ollut, mutta joita on jokaisella.
Eilen kudoin...ja kudoin ja laskoksetkin sain jo tehtyä, joten pian pääsen kutomaan kappaleet erikseen ja sehän käy taas nopiammin. Mutta väsymyksen myötä opin, että ei minun kannata laittaa takarajoja käsitöilleni, sillä silloin ainakin tulee väsymys.
Tänä aamuna pulssini hakkasi 88 levon ja yön jälkeen eikä yökään ollut mitenkään levollista, mutta eipä se ole ollut enää vuosikymmeniin. Toivottavasti lääkärini löytää jonkin keinon minun voimieni takaisin saamiseksi, jotta pystyisin vielä edes kävelemään. Enpä haluaisi vielä joutua pyörätuoliinkaan, mutta päivä kerrallaan menemme eteenpäin ja tänään on vesijuoksukin, jos Unelman voinnin takia voimme sinne mennä.
Eilen soittelimme kolme kertaa ja kyllä oli vasen käsi kipiä, kun en meinannut kättä saada remelin välistä pois, vaan olisi pitänyt olla Pekka Niska nostamassa sitä. Illalla vielä katsastelin näppishanurianikin, jota en ole paljon edes soitellut, koska on nautinnollisempaa soitella pianohanurilla, jota jotenkin osaan soittaa, vaan en vielä aivan säestää hyvin. Mutta nyt aion joka päivä soittaa molemmilla hanureillani. Niin ja vielä aion kutoa tuon villatakkinikin valmiiksi ja aloitan taas seuraavaa villatakkia.
Mutta nyt Vaari meni ostamaan Prinsessalle Prinsessa kakun, jota nautimme sitten iltapäivällä latteen kera ja toteamme, että taas on yksi vuosi pärähtänyt ohitsemme. Mitähän seuraava vuosi tuokaan tullessaan! Onneksi olen saanut niin ihanan miehen rinnalleni, että hauskuutta ei meiltä puutu mikään päivä.
Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa maanantaita ja nauttikaa elämästänne joka hetki!
 Näytä kommentit (16) | 13.08.2009 18:58Väsymystä...väsymystä...väsymystä... Olen tänäänkin ollut hyvin väsynyt enkä ole jaksanut Puroa nostaa edes lankakopasta. Aurinko on paistanut koko päivän, mutta tuulee ja on hieman viileämpää onneksi ollut tänään ja luvassa jatkossakin.
Eilen soittelimme, mutta tänään en olisi jaksanut edes nostaa hanuriani saatikka sitten soitella. Mutta silti odottelen huomista päivää ilolla kuin kuuta nousevaa. Huomenna on kiva päivä! Ja tietty maanantainakin on ihana päivä tulossa!
Mutta huomenna pitää soittaa eläinlääkärille, koska Unelma ei oikein mielestäni ole kunnossa. No, ei tietenkään voi vaatiakaan, koska hänellä on nyt ollut diabetes jo yli 3 vuotta ja siis insuliinilla kahdesti päivässä, sitten on kaihi molemmissa silmissä, joten ei voi juosta, koska ei näe kunnolla ja nyt on jotain suussakin, joten suun takia on syytä ottaa lääkäriin nyt yhteyttä heti huomenna.
Tiedän, että ikää on pian 12 vuotta, mutta silti en kestä sitä menetystä, vaan elämme päivän kerrallaan. Ainakin hän on syönyt hyvin ja nukkuu hyvin ja käy lenkilläkin neljästi päivässä, mutta silti kaipaan hänelle apua lääkäriltä.
Tänään olimme saunassa ja eipä ollut kovin kuuma sauna täälläkään, mutta kun ämpärillisen vettä heitimme sinne , niin kivet vaan suhahteli eikä sihahtanut. Ne on kaksi eri asiaa! Huvittavaa vaan on, kun menimme ensimmäisen kerran nyt elokuussa vesijuoksuun ja oli varattu jo tilaussaunakin. Poika tuli aukaisemaan ovea ja sanoi minulle, että tilaussauna on lämmin! Hehhhehhheeee! No, joo, me menimme kyseiseen pukuhuoneeseen ja riisuuduimme ja menimme vielä löylypuolellekin, kun tajusimme, että eihän se sauna ollut edes kuuma.
No, ei auttanut, kun Vaari laittoi päällensä ja minulla oli uimapuku jo päälläni, joten Vaari meni sanomaan uimavalvojalle, että tämä sauna onkin kylmä. No, kyseinen valvoja tarkisti tilanteen ja totesi, että hän olikin laittanut väärän saunan lämpiämään. Että hohhoijaa vaan! Ei siinä sitten auttanut muu kuin kerätä kamppeet ja vaihtaa toiseen pukuhuoneeseen. Ja siellä pääsimme kuumaan saunaan. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin! Mutta kaikkea sattuu tekevälle!
Mutta nyt toivottelen teille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä ja nukkukaahan nyt hyvin, kun on viileämpääkin ja villasukat vaan jalkaan!
 Näytä kommentit (7) | 11.08.2009 20:38Syksy saapui kaupunkiin Tänään on tuntunut aivan selvästi jo syksyltä, kun osa kouluistakin on jo alkanut. Aurinko on paistanut aina välillä pilvien lomasta ja Vuorimännyn oksat heiluvat aika vinhaa vauhtia. Liekö sadetta tulossa yöksi?
Mutta meillä on aamusta iltaan ovi auki ja molemmat ikkunat ovat olleet yötä päivää auki siitä asti kun tähän muutimme. Täällä on aivan hyvä asua, koska emme tarvitse isompaa asuntoa tällä hetkellä. Ja koirille tämä asunto on helpompi tuntea kodikseen, kun on tutut lenkkipolut ja tuttu ympäristö.
Minä en ole saanut mitään aikaseksi. Eli siis en saa synttäreikseni uutta villatakkia edes valmiiksi. No, suotakoon se minulle anteeksi, kun ei ole voimia, niin ei ole. Mistä niitä voimia sitten saa? Musiikista, musiikista ja musiikista! No, tänäänkin otin hanurini syliini ja soittelimme taas vaarin kanssa yhdessä ja se on niin mukavaa, että " oi, jospa oisit saanut olla mukana"!
Tänään minulla oli puhelinaika, että lääkäri soittaa minulle. No, soittoa ei kuulunut, vaikka odottelin tunnin ajan. Mutta sitten Vaari soitti Terveyskeskukseen ja sai sieltä tietää, että tietokone oli aamusta asti ollut epäkunnossa, mutta korjaaja oli paikalla. No, eipä mennyt kauan aikaa, kun lääkärini soitti minulle. Ja ilouutinen toki oli, että kolesteroliarvotkin olivat laskeneet keväästä, vaikka en ole lääkkeitä käyttänyt yli vuoteen ollenkaan. Samoin kilpirauhasarvot ja verensokeriarvot olivat hieman laskeneet.
Mutta hän käski tulla vastaanotolleen sitten syksyllä, jotta voisimme yhdessä miettiä tätä jäykkyyttäni ja jalkojani, että en vielä ainakaan joutuisi pyörätuoliin. Mutta siitä saan sitten tietoa enemmän syyskuussa, jos saan hänelle silloin ajan. Mutta ainakin hän paneutuu näihin sairauksiini. Minulla on selkäydinkanavan ahtauma, joka myös vie jalat alta, mutta siihenkään ei ole kukaan puuttunut sen jälkeen kun jouduin jäämään eläkkeelle 18 vuotta sitten. Mutta onneksi siihen nyt puututaan! Koskaan ei ole liian myöhäistä! Me aiomme Vaarin kanssa elää vielä 20 vuotta yhdessä toinen toistamme tukien ja auttaen!
Tänä vuonna lokakuussa tulee kuluneeksi 5 vuotta häistämme ja myös tulee 9 vuotta yhdessäolostamme. No, ensi vuonna, kun olemme olleet yhdessä jo 10 vuotta, niin olemme ajatelleet ottaa siunauksen Porin kirkossa.
Mutta tällaista tällä kertaa ja huomenna toivottavasti jo jaksan kutoakin ja onhan huomenna toki taas ihana vesijuoksukin, joten sen jälkeen kyllä ramasee kovin.
Nyt toivotankin teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa syysillan viileydessä ja jo alkavassa pimeydessä ja hyvää yötä! Ja kaikille koululaisille ja opiskelijoille enkeleitä matkalle suojaamaan, että mitään pahaa ei tapahtuisi kenellekään!
 Näytä kommentit (9) | 09.08.2009 15:03Ilonpesän sunnuntain kuulumisia Tänään on jälleen sunnuntai ja kuumaa on ja asteitakin on peräti +25 astetta, vaikka onkin jo elokuu. Mutta onneksi viikolla on luvattu jo sateitakin ja viileämpää.
Tänään olen taas ollut niin väsynyt, että en ole jaksanut kuin nukkua mussukoitten kanssa eli tähän mennessä en ole kutonut yhtään. Eilen sain tosin villatakin mitaksi peräti 45 cm, joten siitä se pikkuhiljaa kuitenkin valmistuu, vaikka tällaisia väsy päiviäkin tulee aina silloin tällöin. Ja toiseksi pulssinikin lyö 80 kahta puolta, siis lepopulssi, joten pitää yrittää nyt vaan levätä tämä päivä, jotta huomenna jaksaa taas lähteä vesijuoksuun.
Mutta onhan minulla vielä tämä viikko aikaa kutoa tuota villatakkiani ja napitkin on jo valmiina katsottuna, joten toivottavasti saan valmiiksi määräpäivään mennessä.
Kylläpä oli mukava istuskella tuossa verannalla ja haistella männyn tuoksua. Varsinkin illalla siinä on oikein leppoisaa istua, kun alkaa olla jo se iltakosteus ilmassa. Ikkunasta näkyy, miten Kurre hyppelehtii oksalta oksalle ja välillä ottaa pikku tassuihinsa jotain ruokaa puun oksilta.
Mieleni tekisi kovasti soitellakin, mutta jotenkin vaan tuntuu, että en jaksa. Kumpi voittaa: tunne vaiko mieli? Ajattelin vaan, että jospa soitosta saisinkin sitä voimaa taas, kuten olen aina ennen saanut. Siispä, otanpa hanurini polvelle ja vetäisen muutamat valssit ja Tapsan ihanat kappaleet kuten En päivääkään vaihtaisi pois.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa sunnuntaita ja nauttikaahan elämästänne ja jokaisesta hetkestä!
Valoa kaikille! Näytä kommentit (6) | 06.08.2009 18:12Tänne polkumme johtaa, luokse iltanuotion... Tänään on jälleen torstai ja lämmintä riittää ulkona peräti 24 astetta. Eilen olimme eka kertaa taas pitkästä aikaa vesijuoksussa ja kyllä tuntui ihanalta. Me olemme jälleen varanneet saunan maanantaisin ja keskiviikkoisin tunniksi, joten puolisen tuntia altaassa tekee kumman hyvää. Tänään olimmekin sitten taas täällä omassa saunassa ja vastan läiske ja tuoksu oli mahtavat jälleen.
Onhan minulla ollut ilon aiheita paljonkin tälläkin viikolla. Maanantaina sain kilon Puro lankaa ja tiistaina tuli tilaamani kuvioneuleohjain ja eilen sain Hello Kitty penaalin sukkapuikkojani varten ja tänään sain vielä loput puoli kiloa Puro lankaa. Siinä on naamani loistanut kuin Naantalin aurinko tai Hangon keksi, voitte uskoa.
Olen nyt kutonut melkein toiseen napinläpeen asti eli noin 27 cm ja kolmas kerä on meneillään. Minä teen 100 cm pitkän ja kun ajattelette, että puikoilla on yhteensä 204 silmää, niin arvaatte, että ei sitä ole nopeaa tehdä, mutta yritän saada sen valmiiksi synttäreiksini, jotka ovat Vernetin päivänä. Jos olisin ollut poika, niin olisin kuulemma ollut Verneri! No, onneksi en ollut poika!
Mutta nyt yritän myös hoitaa kuntoani eli vesijuoksun lisäksi lupaan itselleni, että joka päivä ainakin yhden-kaksi kertaa polen paikallaan käyntiä 100 askelta. Olen sitä tehnyt vuosi sitten säännöllisesti ja kunto koheni silläkin lailla, mutta nyt on vielä vesijuoksu lisänä, joten eiköhän se painon paholainen ala painua muualle.
Nyt toivotan teille oikein leppoisia käsityöhetkiä ja hyvää yötä näiden Hangon keksin kuvien myötä!
On helppo hymyillä, kun on Puro lankaa
Puro iltanuotio tässä loistaa
Näytä kommentit (10) | 04.08.2009 19:42Ilonpesän väliaikaistiedote Tänään on jo päivä painunut iltaan, kun minä maltan tähän tuoliin istahtaa hetkeksi ja päivittää tämän blogini.
Ilta-aurinko kajastelee vielä kauniisti jossain kauempana, mutta ei enää paista meidän ikkunoistamme sisään.
Minä olen jälleen kutonut...kutonut ja kutonut. Ensin kun Vaari maanantaina toi Puroa yhden kokonaisen kilon, niin toki piti heti tunnustella, millaista lankaa se on. Mutta on niin mahtavan hyvää lankaa ja niin ihanaa kutoa ja pehmeältä tuntuu ihoa vastenkin. Nyt olen kutonut jo 14 cm eli 100 grammaa ja kyllä tulee kaunista. Minä teen 100 cm pitkän villatakin, koska tämä Puro on niiiin kaunista lankaa. Olen siis kirjaimellisesti vaipunut Puron syleilyyn iltanuotiolla.
Mutta pitemmittä puheitta siis huomenna sitten kuvia langoista ja koska huomenna Vaari hakee sen puuttuvan eli puoli kiloa vielä lisää tätä lankaa. Minä vaivun jälleen Puroni syleilyyn ja kudon eteenpäin eli aloitan kolmannesta kerästä.
Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja hyvää yötä ja kauniita unia! Näytä kommentit (11) | 02.08.2009 16:29Tiitiäisen villatakkikin valmistui Tänään onkin jo elokuun 2. päivä ja aurinko on paistanut, mutta kyllä on taivas puottanut vettäkin niin kovin, että maa ei ehtinyt sitä kaikkea imeä. Mutta niin vaan oli aivan ihanaa tuutulaulua se sateen ropina, kun vielä ovikin oli auki, kun minä mussukoitteni kanssa vaivuimme unten maille. No, se ainakin teki hyvää!
Tänään olenkin ollut käsitöitä vaille enkä uutta ole aloittanut, vaan olen valmistautunut Puron syleilyyn, kun huomenna Vaari hakee niitä minulle. Hän saa vain yhden kilon verran ja keskiviikkona saan sitten loput, koska lankoja on Keskusvarastossa ja sieltä niitä tulee sitten, kun tarvitsee hyllyjä täytellä tai joku tilaa enemmän.
Minä olen syventynyt tänään enemmän Google Earthin salaisuuksiin ja siellähän onkin taas paljon uutta ja mielenkiintoista. Me olemme matkustelleet jo ympäri ämpäri maailmaa ja katselleet paikkoja ja kuvia sen myötä.
Nyt on jo capuccinotkin juotu ja enköhän minä tästä päikkäreistä vielä toivu, vaikka olikin ihana uinahtaa. Pulssi lyö vieläkin aivan liikaa levon jälkeen aamulla, joten pitää kait sanoa lääkärille, kun sitten viikon kuluttua soittelee minulle ja kertoo labran tulokset.
Mutta keskiviikkona aiomme mennä uimahalliin jälleen ja vesijuoksu alkaa hyvin innostuneena. Kuntoni on ropsahtanut huomattavasti tänä aikana, kun viime keväänä en enää jaksanut vesijuoksuun mennä näiden sydän oireiden vuoksi. Mutta nyt menen ja kokeilen, mitä on juoksun jälkeen, että jos vaikka tekee parempaakin.
Mutta nyt kiitän teitä kaikkia täällä käyneitä ja onnittelijoita ja toivotan teille oikein leppoisaa illan jatkoa, miten tahansa elämästänne nautittekin!
Tässpä vielä kuvia sekä minun villatakistani että Tiitiäisen villatakista!
On hieman koko eroa!
Ja pienelle sydänkäpyselle toki sydän napitkin
 Näytä kommentit (17) |
|
|
Ihana nähdä iloisia ihmisiä rakkaan harrastuksen parissa. Myöhäisiltaa Ilonpesään ja jännityksellä odotan mitä huomenna saakaan lukea :)
Caraya, 31.08.2009 21:42Jänityksellä odotan minäkin mitä huominen tuo.Lisää iloa vain sinnekkin!!
nemo, 31.08.2009 22:20Aivan ihanaa nähdä noin vilpittömän iloisen näköisiä ihmisiä!
Marginata, 01.09.2009 8:44Mukava katsoa taas teidän iloanne ja täällä jo malttamattomana odotan tämänpäiväisiä kuulumisiasi.
satumargit, 01.09.2009 9:39Kyllä te vaan olette ihanan iloisia immeisiä ;o))
Helena, 01.09.2009 10:39Kiitos teille, rakkaat ystävät, ihanista mieltä lämmittävistä kommenteistanne Hilima, Caraya, nemo, Marginata ja satumargit! Mukavaa päivän jatkoa ja tänään saatte kuulla kummia...uutisia niin iloisia...siloisia vaan!
Piivi, 01.09.2009 12:38Terveisiä sinne kaikille teille. Kyllä se on kiva kattoa, kun ihmiset nauttii tekemisistään täysin rinnoin... ja mikä parasta oman rakkaansa kanssa. Aurinkoista tiistain jatkoa. Tulen taasen huomenna kurkkimaan uusia kuulumisia, nyt alan joutumaan illaksi töihin.
Helena, 01.09.2009 20:53Kiitos terveisistä, Piivi! Tervetuloa vaan tänne kurkistamaan! Toivotan hyvää yötä ja kauniita unia!